Väinön Oysin reissu

Väinön Oysin reissu saatiin tehtyä, 
se on ainut positiivinen juttu tälläviikkoa.

Eljas aloitti viikko takaperin sunnuntaina päästelemään varpusparvia ihan urakalla, 
ja Pasi perään, joten heillä reissu peruuntui. 
Soitin potilashotelliin ja sairaalaan toki, ja kerroin "tautitilanteesta", 
mutta silti meidät toivotettiin teretulleeksi, koska me itse olimme terveitä. 
 
Minun isäni, eli Väinön ukki lähti meille sitten "taksikuskiksi"Ouluun.
Tässä sitä mennään... :D

 
Menimme sinne maanantai illaksi ja nukuimme yön potilashotellissa.
Väinö nukkui koko yön minun kainalossani, ei halunnut pinnasänkyyn enää.

Kuvassa Väinö leikkii potilashotellin leluilla. Lisäksi piirreltiin, otin mukaan reissuun kyniä ja paperia. Sekä rakkaan iltasatukirjan. Sitä luettiin myös:)

Tiistai aamuna sitten olimme jo hyvissä ajoin, puoli kahdeksaksi ilmoittautumassa ties kuinka monelle päätteelle, ennen kuin tapasimme ketään kasvokkain.
Tulohaastattelu hoitui kätevästi puhelimella, olimma juuri ajamassa Kajaanista Ouluun, 
kun sairaanhoitaja soitti ja otti esitiedot ym. ylös siinä :)

Väinö sai osastolla osaston vaatteet, sitten tulikin lastenlääkäri yrittelee "unikorkille" paikkaa, 
mutta pieleen meni melko monta yritystä :/
Suonet piilossa, ja kamala kiire, häslää ja sählää...Väinö itkee kun pelkää...yritän lohduttaa.
Ei auta emlatkaan, kun ne puuduttaa vaan pinnan...ja tökitään moneen muuhunkin paikkaan missä ei oo ees emlaa ollut, kiireessä, nopeeta, tökitään...pyöritellään neulaa, läpsytellään, ei löydy suonta:(

No, sitten tuli nukkumatti. 
"Kiire, kiire, kiire..."toimenpide pitäs alkaa 20min päästä!
No, siinä pikku sanaharkkaa hoitajien ja nukkumatin kesken kuuntelin, 
sitten jo sanoin minäkin pari sanaa...toistamiseen...ensimmäisen kerran tuli sanottua pikkasen, 
kun ei ollut meillepäin mitään puhetta, että tatuointitarraakaan ei saisi olla lapsella kädessä, 
kun menee magneettikuvaukseen ja kuulosti sille, että mitenhän lienee, 
haittaako se tutkimusta sitten kuitenkin. 
No, viimein sählättyään ja sihistyään nukkumatti sai unikorkin Väinölle vasempaan jalkaan. 

Kuvassa  uninen Väinö ja uninen äiti :))))

"Unikorkki" paketoituna...

Väinö sai pitää hiuksensa päässä...seuraavaksi ois lähteny tukka ja kanyyli tökätty sinne jonnekin pään suoneen.

Ja sitten kiireellä röntgeniin ja sinne MRI kuvaukseen, 
Väinö sängyllä maaten (hoitaja painoi välillä lisäksi maakuuasentoon, koska jossain välissä unikorkkia laittaessa siinä samalla Väinölle annettiin jo rauhottavaa esilääkkeeksi).

Tässä kuvassa ollaan siinä "hurukyydissä"...

Alimmassa kuvassa Väinö ihmettelee hississä pökkeröllään, että minne mennään???

Kyyti olikin nopeeta, "Räikkösen lailla" mentiin...ei äitee ja ukki meinanna perässä pysyä!
No sinne huoneeseen poika ja pikaset heipat, "voittekin lähtä" siitä sitten.

No, mehän mentiin...Ohimennen annoin palautetta hoitajille vielä kiireestä ja pienen potilaan hoidosta, joaka oli kaikkea muuta kuin kiireetöntä ja asiallista yhdessä välissä. 
Hoitaja tuumas, että ei varmaan Väinö onneksi hirveesti muista, tais olla niin pökkerössä jo esilääkkeestä...
"No anteeksi, häh??? Niiiin...mitä takoitat, oikeuttaako se sählää ja kiistelee pienenkään potilaan edessä ja toimenpiteeseen valmisteluja tehdessä???"
Herranen aika, pieni potilas, peloissaan yrittää olla reipas! 
Siinä aikuiset keskenään ja vieläpä hoitohenkilöstö rupee kiistelee kiireen takia!!!! Miksi???!!!
Ei tuntunut Väinön puolesta hyvälle, ei ollenkaan :(
*Ja tuttuun tapaani mun oli palautetta tästä annettava, kun Väinö jätettiin toimenpiteeseen ja hoitajat "vapautui".
Palaute  "face to face"asiallisesti, mutta painokkaasti,
eipä Väinö itse sitä kommentoida voinut.
Hoitaja(t) pahoittelivat tilannetta, vielä ennen lähtöämmekin. Hyvä niin, jos edes vähän kolahti jonnekin ja seuraava pikkupotilas saa edes "kiireettömämmän" valmistelun toimenpiteeseen.

No, mentiin kahville kanttiiniin ja palauttamaan potilashotellin avain...
muistaakseni klo oli siinä vaiheessa 9.
Sen jälkeen menimme Väinön huoneeseen odottelee, odottelee, ja odottelee...koska päästään mukaan hakemaan pienimies röntgenistä/MRI-kuvista...
Klo oli muistaakseni 11...ehkä hieman yli, kun pääsimme mukaan hakemaan Väinöä.

Sieltä tuli mukaan uninen ja pökkeröinen pieni poika, joka huuteli äitiä ja Eljasta, 
katteli sumeilla silmillään ympärilleen, "puolivaloilla ajaen".

Huoneessa Väinö heräili 2-3tuntia, eikä edelleenkään pysynyt kunnolla pystyssä...
pissaa ei tullut, joi kyllä jo kolme maitopulloaan, pikku erissä vaikkakin tuntui, 
että lähes kerralla ne tais mennä. 
Jano oli kova...

Kotia päästiin kuitenni lähtee, kun ilma alkoi muuttua sateiseksi ja alkoi hämärtää jo pikkuhiljaa.
Ehtona oli myös että menemme omalla paikkakunnalla sairaalan päivystykseen heti, 
jos ei kotiin tultua ole pissaa vieläkään tullut.

Kuvassa Väinö paluukyydissä... :D   Uni maittoi mennen tullen, ei paljon matkasta tienny mitään tämä mies :D
Kotiin tultua, siinä Väinöä riisuessa pissa tulis sitten jo vaatteitten läpi vaippaan, 
lattialle ja loput pottaan!!!
Eli eipä tarvinnut lähteä minnekään. 
Ja jalatkin kantoivat hyvin jo Väinöllä:)
Sitten katseltiin nauhalta videoita ja kuvia reissusta.
Sekä ihasteltiin tietenkin Väinön saamaa hienoa kunniakirjaa, sekä jätti-isoa tarraa! :)

Kuvassa jättitarra :)  Kunniakirjan kuvaa en laita täähän, pitäs hirveesti nimiä poistaa siitä...mutta siinä luki jotakuinkin näin:

"Kunniakirja"

"Myönnetään Väinölle
rohkeudestasi ja reippaudestasi
ollessasi potilaana lasten megneettikuvausessa"
lisäksi päivämäärä ja hoitajien nimet

 Ai niin, ja nallea piti tietenkin heti ruveta hoitamaan, sillä oli huono happi ;)
*Väinö sai sairaalasta mukaan pienen maskin letkuineen, mikä hällä itsellä oli siinä käytössä ollut. 

Siinäpä reissu lyhykäisyydessään...nyt ollaan jo saatu maaliskuulle kutsu Oysiin, 
tulosten kuulemiseen..."tuomiopäivä". Leikataanko vai ei...botoxia vaiko ei...
Hieman jännittää...ja sama syyllisyyden tunne nostaa päätään, mikä oli mulla silloin kun Väinö syntyi.
Mun vika, että Väinön käsi vammautui synnytyksessä. 
Mun vika, kun halusin niin kovasti läskeimmilläni ollessa vielä "iltatähden", 
enkä malttanut oottaa, että oisin ensin saanut kiloja ihan rutkasti enemmän pois...
Mun vika.
Ja laps raukka...
No, siinäpä vetisteltyään hetken sitä tajuaa, että se ei kyllä pitkälle nyt kanna  tällanen jossittelu ja syyttely, kukaan ei muu mua syytä, kuin minä itse...
ja Väinö on hienosti kuntoutunut kuitenkin siitä. 
Hengissä ollaan molemmat!

Kiitollisuus on "suunnaton" synnytystä hoitaneelle lääkärille, joka säästi kuitenkin ammattitaidollaan meidän molempien hengen, se oli siinä syynä, miksi ei ruvettu leikkaamaan mielellään.
SE ois ollu kohtalokas, ehkä molemmille.
Ja sama vamma ellei pahempikin ois tullu Väinölle siinä, kuulema. 
Ja mun päätös sinetöi sen kaiken sen hetkisen tiedon perusteella, mitä lääkäri kertoi, 
että sitä leikkausta ei sitten lähdetty tekee.
Lopuksi siitä tuli aika traumaattinen kokemus kaikille mukana olleille. 

Luojan kiitos, ei ollut ensimmäinen synnytys, vaan oikeesti jo viimeiseni...en ikään ois tehny enää yhtään lasta, jos Väinö olisi ollut ensimmäiseni.
Oli synnytys kyllä niin kamala...oikeestaan se ei ollut edes synnytys, vaan "ulosotto" .
Kiitos kuitenkin tuonne jonnekin, että saimme pitää Väinön <3 
Ja lääkäri sanoi, että nyt riittää tämän emännän synnytykset, ne ei tästä enää helpotu.
Enkä enää aio kokeilla onneani, enkä yrittää tyttöä tai mitään iltatähteä.
Kyllä se lapsiluku nyt tässä on.

No, se siitä muistelosta nyt sitten ja pikaiseen viikkopudotukseen.
Peräti -300g on nyt tippunut! :D    BMI on 36,15  (lähtö BMI 64,1)
En tiedä itkenkö vai nauranko tuon -300g pudotuksen kanssa...
liikkumaan en oo päässy "mihinkään", eli aktiivisuusrannekekin on ollut tällävkoa hieman mitätön, etten sanoisi...
Mutta josko tulevalla vkoa pääsee jo paremmin, ellei nyt Väinö sitten aloita ripuloimaan?
No, sen näkee mitä tuleman pitää. Vielä ei ainakaan ripuloi...mutta huono syömäinen on, liekö pahaolo?
Itse en siihen aio sairastua... :D 
Mulle riittää, kun hoidan muita ripulipotilaita :D
Ja pääkipee on kyllä ollut, muttei kuumetta...josko se menis nyt tuollai taas mulla ittellä ohitte, "pelkällä" pääkipeellä :)
Jere on  kuumeessa ollut perjantaista, saa nähdä, mikä on vointi tänään...pääseekö hän jo huomenna "töihin". Työharjoitteluaika on nyt koulun puitteissa 4kk.

Sellasta täällä ja paljon muuta, mutta rupee tulemaan niin paljon tätä juttua, että ette jaksa varmaan kohta enää lukea tätä vuodatusta, joten lopettelen nytten...

Palaillaan taasen!!! 
Mukavaa sunnuntaita kaikille ja mukavaa alkavaa viikkoa! 
Olette tärkeitä! Pysykää terveenä!!! :)

 

Liukasta laskiaissunnuntaita!!!

Hyvää huomenta ja liukasta laskiaista!!!

Liukasta tosiaan on, eipä taideta pulkkailemaan lähteä...
Viimeviikon liukkailla Eljas on "telonut" päätään kahdesti päiväkodissa, 
toinen poski on vieläkin hieman sen näköinen, että osumaa on ottanut muustakin, 
kuin kaverin lapiosta.
No, sitä näköjään tekevälle (leikkivälle) sattuu ja tapahtuu paljon.

Eilen rakas oli ostanut mulle sen kaipaamani Polar Loopin :)
Nyt sitten testaillaan sitä käytössä...
Hieman hupaisaa oli, kun yöllä vessassa käydessä kattoin "loopia", että mitä se sanoo, 
"tajuaako" se vehje, että on yö, niin yllätys olikin kun näytössä luki "go to jog!" :D
Ehkä en ihan vielä 02.30 lähde hölkkäämään kuitenkaan, vaan painelin muina naisina takas petiin ja vedin unta kaaliin!

Tänään on tarkoitus käydä salilla, nyt jää tulevalla viikkoa lähes kaikki harrasteet väliin kun on vanhempainiltaa yms. ohjelmaa lasten asioissa.

Viikon painon pudotus on nolla. Eli samassa jököttää vielä, missä viikko takaperin.
Nyt alkaa menemään jo kohta hermo! :/
No...pitää vaan tietty jatkaa ja yrittää olla piittaamatta tästä jumista, 
kyllä se jossain välissä taas tippuu.
Pakko tippua! 

Tänään on myös ohjelmassa pyykkäystä, pyykkäystä ja pyykkäystä 
ja pakkausta, pakkausta...pitää muistaa pakata kaikkien tarpeelliset 
ja vähempi tarpeelliset kamat mukaan.
Väinön Oysin reissu on edessä tulevalla viikkoa myös, 
ne MRI tutkimukset tekevät (anestesiassa).
Sitä vaan ihmettelen, että pitää Ouluun asti lähtä, 
miks käsiä voinut kuvantaa täällä kotisairaalassa?! :O 
Eljas lähtee mukaan Väinöä "tukemaan", kuten hän itse sanoo.
Isot poijjat jää kotia kotimiehiksi mummon ja ukin kanssa:)

Mutta nyt näyttää sille, että aurinko rupee nousee ja muu porukka herää myös, 
joten palaillaan paremmalla ajalla taas! :)

Mukavaa päivää kaikille, ja mukavaa tulevaa viikkoa!!!
Ootte tärkeitä!!!<3








 
 

Hyvää ystävänpäivää kaikille!!!

"Minun ystäväni on kuin villasukka, joka talvella lämmittää. 
 Minun ystäväni on kuin niitynkukka, joka saa minut hymyilemään. 
 Ota kädestä kiinni, tule kanssani rantaan niin vien sinut katsomaan,
 miten aurinko laskee puiden taa ja saa taivaan punertamaan."

 (Laulusta Minun ystäväni on kuin villasukka)


" Ystävyyttä älä milloinkaan hukkaa,
muista kastella elämän herkintä kukkaa.
Kun vaikeat hetkesi koittaa,
silloin ystävä Sinulle soittaa.
Kun taakkasi raskas on kantaa,
ystävä uusia voimia antaa.
Luottamusta ja uskoa huomiseen antaa.
Sinulle Jumalan rakkaus suurimman lahjan antaa,
kun ystävä tukenas taivaltaa matkaa."

"Ystävyys on akku,
elämän arjessa."

"Ymmärtäväinen ystävä on kuin aurinko,
jonka säteet lämmittävät ja ulottuvat sydämeen asti."


"Sulje silmäsi. Laita vasen käsi oikean olkapääsi päälle ja oikea käsi vasemman olkapääsi päälle. Purista hellästi. Tunnetko halauksen? Se on sinulle ystäväni."


"Ystäväni...
Älä kulje edelläni,
en ehkä seuraa.
Älä kulje perässäni,
en ehkä johda.
Kulje rinnallani
ja ole ystäväni. "
(Albert Camus)


" Ystävyyttä ei voi mitata rahalla.
Ei se synny väkisin hyvällä eikä pahalla.
Se tulee sisältä sydämestä,
ja syntyy oikeasta kemiasta."


Aurinkoista ystävänpäivää kaikille vielä halauksen kera!!! <3

Ihanan aurinkoista sunnuntaita kaikille!!!

Aivan mahtavaa ja upeeta, aurinko paistaa niiiiiin ihanasti, että ei oo tosikaan!!!
Eljaskin hokee että taitaapi se kesä tulla :D
*Juu, tuleehan se sitten muutaman kuukauden päästä :D
Mutta kyllä tää jo pikkasen mieltä piristää, kun tuo aurinko pilkottelee jo niin ihanasti ja kevättä kohden mennään koko ajan.

Viikko on ollut säpinää täynnä.
Polikäyntejä on ollu lapsilla, astma-ja allergiakontrolleja. Eri päivinä.
Illat on ollut urheiluvoittoisia edelleen, paitsi keskiviikko ja perjantai. 
Keskiviikkona ei ollutkaan sitä ryhmää mihin oltas menty yhden ystävän kanssa 
ja perjantaina menikin kaupassa niin kauan, ettei enää kehdannut lähtä kiireellä mihinkään :/
No, sitä joskus sattuu peruutuksia syystä tai toisesta.

Paino on tippunut nyt taas -800g. 
Ja tuntuu niin turhauttavalle, kun tippuu niin vähän :(
Vaikka taas sitten järjellä ajateltuna sanoo, että ihan hyvä. Pääasiahan se on,  että miinusta on.
BMI on nytten  36,28

Vanhimmalla poijjalla alkoi kuluneella viikolla viimeinen työharjoittelu, 4kk "pätkä". 
Eli koulua ei enää varsinaisesti ole, kokeet yms. opiskelut on jo tehty.
Nyt vaan harjoitellaan kovasti tulevia töitä varten, työssäopitaan :)
Sitten onkin valmistujaiset! :)
Kesätöitäkin ettiivät jo kovasti. Toinen saa kesätyösetelin ja toinen ei.
Toivotaan, että silti molemmat työllistyisi jonnekin :)
Kovasti ois halua, mutta ihmeen vaikeeta on saada kesätöpaikkaa, ellei ole suhteita.
Kaikki näkyy harmikseen pelaavan niin suhteilla nykään :/ 

Terveenä ollaan oltu *koputtaa puuta, ja toivotaan, että pysytäänkin...edes sen ajan että saadaan piakkoin Oysin reissu tehtyä Väinön kanssa.
On se Väinön olkanivelen MRI kuvaus siellä...nukuttaavat ja kuvaavat. 
Eljas lähtee mukaan reissuun ja ollaan potilashotellissa yötä. 
Isot poijjat jää kotia/ mummolaan.
Jatkosta ei  kuulla vielä sillon siellä, vaan sitten taas pitää erikseen matkustaa Oysiin kuuntelemaan, mitä ovat jatkohoidoksi suunnitelleet.

Mutta nt pitää käyttää tää aika vielä hyödyksi ja ruveta kattoo spostit, kun pienet nukkuu päikkäreitään.
Sitten on kumminkin jo taas rykästävä liikkeelle, ulkoilemaan ja mummolaan kylälemään.

Mukavaa ja aurinkoista päivää ja alkavaa viikkoa teillekin!!! :)

Ootte tärkeitä!!! :) <3

Liian suuri haukku purtavaksi liikuntakeksistä

Heipä hei!!! :)

Taas on viikko vierähtänyt.
Raskas viikko takana, kiitos älyttömien lumisateiden...
enää ei tuntunut kivalle mennä lumitöihin, 
kun huomasi sinne "joutuvansa" toista tai  jopa kolmatta kertaa samalle päivälle! :(
On sitä ollu sitten siitä huolimatta vielä muillekin mistä kolata.
Lisäksi ittellä zumbat ja muut...voi luoja!!!
Hullu minä? ...nyt on mennyt ns. "suuri haukku liikuntakeksistä". 
Ja se maistu jo shaisselle välillä. 
Vaan vielä tulee lunta, ja paljon.
No, tässä kun päikkärit otti salilla käynnin jälkeen koko porukalla,
niin taas jaksaa?
Vai jaksaako...mikä kumma se nyt on ruvennu väsyttää???
No, josko tää nyt johtuu noista rankoista lumitöistä ja menee ohi, 
kun ne jäis vähemmälle kevättä ja kesää kohden...niin toukokuuhun on enää 4 kuukautta...*huoh!!!  Positiivisenä ihmisenä nyt sitten ajatellaan vaikka tässä nyt valitankin, 
että "jaksaa, jaksaa!!!", "...tää on vaan väliaikaista" 
ja "helvetin hyvää treeniä samalla!!!" :D
Pienetkin pääs eilen uimaan pitkästä aikaa. 
Isot poijjaat ei lähteny uimaan vaan salille.

Nyt on paino taas plussannu +600g. BMI 36,61
Enkä taas oo tehny mitää erilaista tai poikkeevaa, 
muutakuin kolannu hullunlailla lunta.
Tuo plussaus ärsyttää itteeni, ennemmin oisin nähny sen miinuksena tossa vaakalla, 
ja tuplaten, kun niin paljon oon taas liikkunut.
No, se nyt teki näin, liekö ens viikko taas sitten miinusviikko? Toivotaan!!!

Nyt sais taas lähtä lunta kolailee, koko ajan tulla tuiskuttaa lisää.

Sitten jos hyvissä ajoin pääsis nukkuu illalla, niin ois ihan "bueno" olo! ;)
Ja hieman "lumettomampaa" viikkoa odotellen ja toivoen täällä, 
miten lie siellä muualla...? :)

Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!!!
Ootte tärkeitä! :) <3