Pitkästä aikaa taasen, hei vaan kaikille!:) rv 24

Noita viikkoja onneksi kertyy ja kertyy, vaikka odottavan aika onkin pitkä:)

Eilen oli äitipolireissu.

Se meni hyvin. Sokerit ok, verenpaine ok...äipän ja vauvan painokin "ok".

Vauva on tällähetkellä kuulema sen kokoinen kuin saakin olla eli 700g  (äiti voisi olla hieman pienempikin, mutta tämmösenäkin kelpaa synnyttämään, kunhan ei enää oma paino nouse).

Vauva on siis pieni vielä, mutta voi mahoton, mitkä voimat siellä masussa puskeekaan tilaa itselleen välillä ja muistuttaa mammaa olemassaolostaan!:) 

Yöaikaan siellä masussa ollaan sitten kovastikkin virkeenä, juuri silloin kun itteeni nukuttas kaikkein makeimmin:)))))

Saa nähdä, muuttuuko vauvan yölliset "sambaharjoitukset" johonkin muuhun aikaan, vai onko vielä sitten sama "rytmi" kun on syntynyt...sitä odotellessa:))))

Seuraava käynti onkin äitipolilla sitten 14.5. 2012

Mitäs muuta tänne kuuluu...?

Mieliala heittelee aikalailla...väsymys välillä ottaa valtaa. Oksenteluakin on välillä ollut, todennäköisesti liian alhaisista sokeriarvoista.

Kotityöt kasaantuu välillä mun omaan niskaan (= etenkin siivous) ja ei ole kiva anella apua, sitä kun odottaisi saavan muutenkin...

Se ei vaan tuo Hooveri tuolta nurkasta kelpaa kellekkään seuralaiseksi..siispä "väsyneenä ja kaiken antaneena"  tartun siihen sitten ja käyn urhoollisesti taistelemaan villakoiria vastaan, hampaat irvessä.

Ei se siivoaminen muuten olisi niin tympeää...mutta kun mä en enää mahastani taivu kunnolla ja kyykkyyn- ylös liikkeet tuntuu jaloissa, sekä vatsassa epämiellyttävälle...pitää välillä kontaten tai istualleen imuroida...liikuntaahan se on sekin, tuleepahan siivottua.

Ja samalle iltaa kaaos jo palaa tupaan, ja hepuli on valmis, jos pinna on kireellä jo muutenkin.

Onneksi on niitäkin päiviä, etten kaaoksesta niin piittaa, vaan välillä jopa tuntuu, että se kuuluu asiaan...mutta sitten välillä iskee se "pesänrakennusviettikin" jo, jolloin pitäs kaikki paikat saaada koluttua ja laitettua jo tiptop:)))))

En ole varmaan miehelleni  "helppo kumppani" tällähetkellä...reppana yrittää "lukea" välillä ihan selkeesti mua, että missäs nyt mennäänkään taasen??? :)))) 

Voi rakkaani!<3 Onneksi kuitenkin olet siinä*huoh...koitan taasen rauhoittua :)))))

Kaikki poijjaat kärsii siitepölynuhasta/ köhästä ja lääkearsenaali menee kaikilla tuplana.

Itselläni hieman on röhää myös, mutta poijjilla pahemmin.

Kesälomaa oottaavat nämä meidän koululaiset jo, kuten arvata saattaa:)

Pienimies kasvaa ja vankistuu. Sanojakin yrittelee enempi ja enempi, mutta vielä ne on sellaisia omia muunnoksia enempi.

"Ärrän" eli R-kirjaimen sanoo tosi selvään, hokee "ärrä-ärrä-ärrrrrrrrrrrrrrrrrrä!"

Mummo, ukki =utti, äiti, isi= iti, auto, lastenohjelman Henri= Herrrrrrri, Pikku Kakkonen = kaa-ka- kaa-ka,

juusto= tyy-ty, oma, eikä, en tuu, anna-anna (kun haluaa jotain)...Tao Tao (lastenohjelman panda) siinäpä muutama mitä näin äkkiä muistuu mieleen...

Isäntä puunaa mitäs muuta, kuin autoa pihalla, on tainnu jonkin sortin autokaupat tehdä...vaihtokaupat ainakin, jos ei muuta.

Saa nähdä...huomenna kun tuo auto  lähteepi tuosta pihalta ja  niin uus jo samantien tulee tilalle:))))

Sellaista täällä pikaisesti kerrottuna.

Nyt kyllä paikat puutuu aika pahastikin, joten lopettelen.

Palaillaan!:)))

Mukavaa kevään jatkoa!:)

Aurinkoista kevätpäivää!:) rv20+6

Pikakuulumisia taasen:)

Viikonloppuna juhlittiin pienenmiehen 2v. synttäreitä. 

Vieraita kävi paljon ja koko viikonlopun ajan.

Pienimies sai hienoja lahjoja kaikilta vaatteista, peleihin, 

ja erikokoisista traktoreista omaan muumi ruokailulautaseen, sekä ihkaomiin hienoihin avaruusaiheisiin ruokailuvälineisiin.

Miehen mummo oli meillä pe-su kylässä myös.

Isommat poijjaat oli hyvänä apuna juhlien järjestämisessä ja siivoiluissa.

Samaten isäntä, hoiti lähes kaikki juoksevat asiat viikonlopunaikana:)

Kyllähän se hieman helpotti meikäläisen kiireitä.

Oli kiirettä ja stressinpuolelle meinas paukahtaa touhuilut, mutta hengissä olen:)

Kiitos heille<3 kaikesta avusta!:)

Tänään oli äitipolikäynti.

Kaikki oli kunnossa, kuten toivoa vain voi:) 

Flunssa on lopultakin selätetty. 

Ei keuhkot rohise eikä pihise, eikä vingahtele.

Verenpainekin on ok.

Lapsi voi hyvin, kasvaa hyvin. 

Hän kasvaa "keskikäyrää" siellä masussa.

Sukupuolikin on selvinnyt...

Sanotaanko näin, ettei mekkokankaalle nyttenkään ole menekkiä!;)

Eli..."poijjjaan pötkylähän" siellä pyllisteli pippeleineen viime kerralla rakenneultrassa 

ja tänäänkin niin selvään lääkärin ultratessa, että kyllä se totta on:))))))

Hän on poika!:)

Uutinen on otettu ilolla vastaan meillä, 

lähipirissä se on ehkä herättynyt uutta uteliaisuutta asiasta, 

että onko hän nyt sittenkään viimeinen...?

Olen vastannut siihen, että näin me ajattelimme...mutta koskaanhan ei tiedä, mitä tapahtuu 

ja miten mieli muuttuu. 

Tytön yrittämisen vuoksi ei ainakaan lapsiluku tule kasvamaan, sillä on ihan sama, 

kumpaa sukupuolta hän on, hän on rakas ja toivottu joka tapauksessa.

Eli...en tiedä. 

Aika näyttää...onko tämä tässä vai onko tämä sittenkään tässä. 

Olipas se taas hienosti sanottu. *heh.

Tämä tämänpäiväinen lääkäri sanoi nimittäin, ettei hänen mielestä ole mitään esteitä lapsenteolle tämän vauvan jälkeenkään ja ihmetteli kollegansa puheita edellisen synnytyksen jälkeen, 

että "kolmen vuoden sisään vielä tervetuloa synnyttää, mutta sitten se on rouva hyvä viimeinen..."

Hmmmm. Jokaisella on asiasta varmaan oma mielipiteensä...niin saa ollakin.

Mehän se itse ratkaistaan viimekädessä sitten, vieläkö vai ei.

Hyvä uutinen kuitenkin tuo, etten olekaan sellainen vanha nauta, 

millaiseksi se mieslääkäri sai itseni tuntemaan:))))))

No, se siitä.

Keskitytään tähän päivään.

Sokerit on hieman tasoittuneet päivällä otettavan insuliininkin myötä, mutta nyt  nostetaan takaisinpäin iltainsuliinia korkeammalle eli nyt taas siihen 4 yksikköön. 

Tämä siksi, kun aamun arvot ovat 5.5 ja hieman ylikin välillä. 

Ei kuitenkaan pahat arvot, muttei pidemmämpäälle suotavatkaan.

Muutenhan vauva kasvaa liikaa.

Nyt mennäänkin sitten jo raskausviikolla 20+6, kuulema, 

välillä oltiin hieman eri tavalla laskettu, mutta tämä on kuulema oikein...

Käynnistys sitten vkolla 38, kuten edellisenkin aikaan. 

Ei kuulema kasvatella hänestäkään isoa väkisinkään, jos suinkin saadaan hänen, sekä minukin paino näinkin hyvin kurissa pysymään. 

Nyt ei ole minulla kuukauteen paino noussut ollenkaan.

Vauva kyllä kasvaa hyvin, ja se ei haittaa, niin pitääkin kasvaa.

Sekin oli lääkäristakin hyvä uutinen.

Nyt taas kuukauden päästä on seuraava käynti äitipolilla ja "sokeripolilla". 

Nyt taas tuppaa ruveta tuntumaan epämukavalle tässä puujakkaralla kirjoittaessa...

Jatkanpas sitten taas toisella kertaa, niin ei "pikkupeppusein puudu" (siis tarkoittaa kuitenkin päinvastoin...) tähän ihan!:D *hehehehehhe!

...Palaillaan ja kiitos seurastanne!:) Mukavaa että jaksatte olla siellä, vaikka kirjoituskerrat ovat hieman harventuneetkin:)

Moimoi! Mukavaa kevään jatkoa!