You never know, what is the flow in every day!;)

Nyt on kyllä sitkeetä flunssaa liikkeellä, Väinö- rukka <3 nimittäin on taas kuumeessa ollut tälläviikkoa:/
Kurkku punoittaa myös, mikä tietennii hankaloittaa juomista ja syömistä. 
Toivon todella, että viikonloppuna tulis jo paranemista tähän tautiin.
Alkaa jo tympäsemään! .... "todellaki-todellaki-todellaki"...
...."Aaaaaivan, se ei tää maailma pyöri kuule nyt niin, että sitä oltas välillä ihan kunnollakin terveenä..."
*joo, tää on tätä ironista huumoria taas, että jaksaa mennä porskuttaa eteenpäin. 
Kiitos Ymmi-Hinaaja Putous-ohjelmasta, mahtavista tarttuvista repliikeistä, joita on kiva soveltaa omaan elämään... :))) *Mainio hahmo se Ymmi!:) Tarttuva... :D *Reps ;)

Se olisi hiihtolomakin koululaisilla ens viikolla:) 
Äiteen isommat muruset <3ovat koko viikon kotosalla myös:)
...Tai no ei ihana kaikki, isäntä-rukalla <3 on työviikko :S

Ens viikolle on merkitty kalenteriin itselleni ravintoterapeutin aika, joten sielläpä sitten kuullaan, mitä mieltä taas hän ompi tästä painosta...
Samalla kysäsen, joko siellä ois päivämäärää missään ylhäällä tulevasta letkunnielennästä...ei voi olla totta, että mitään virallista päivämäärää/aikaa ei ole edelleenkään tullut postitse! :S
On sanottu vain, että huhtikuussa.
Kamala stressi iskee välillä. 
Sitten taas välillä on niin oudon seesteinen ja tyyni olo kaikesta, että oisin jo valmis heti huomenna sinne menemään nukutettavaksi.
That`s me:) You never know, what is  the flow in every day ;)

Itsellä flunssa taisi mennä ohi, hieman yskittelee vielä. 
Jos maanantaina vielä röhä vaivaa, niin sitten kai sitä saa nöyrtyä vaihtamaan sen verenpainelääkkeen, kuten omalääkäri sanoi. 
Ellei hän muuten tosiaan ole myös sitten lomalla...todennäköisesti on, mutta no, seuraavalla viikkoo sitten tai...sitten kun saa sen taas "kiinni".
Tällanen hattarapää sitä näköjään alkaa olla, kun ikää tulee:))))))

Mutta huomenna taas aamulla, kevyenä kuin höyhen, toivonmukaan hyvin levänneenä, iloisena astehdan vaa`alle katsomaan viikon miinussaldoa.
Toivotaan, että kestää taas lukua pikkasen paremmin katsoa.

Mukavaa perjantai-iltaa kaikille ja alkavaa viikonloppua, sekä lomalaisille ihanaa ja rentouttavaa lomaviikkoa!:) Olkaa varovaisia liikenteessä liikkuessanne ja missä ikinä oottekin!:) <3

Huomiseen!:)



 

 


 

Pikakuulumiset tältä aamulta (myös Oysin kuulumiset)

Ihanaa, uusi lukija on tullut meidän joukkoon taas, hienoa!:) 
Lämpimästi tervetuloa blogiini lukijaksi, Darling!:)

Ja oikein mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!
Yllätys yllätys, ja kummallista kyllä, täällä sataa vettä!!!
Outoo tällanen ilma ja on vasta helmikuu!!! 
Yleensä pakkanen on paukkunu vielä ihan kunnolla näitä aikoja...

Soittelin sinne Oysiin jo tänään tuossa aamutuimaan, ja sieltä sanoivat, että olen edelleen siinä loppukevään GBP-leikkaukseen!:)
Pittää vaan infota heitäkin edelleen, millon lopuksi täällä hoituu tuo tähystys, ja vastaukset pyytää toimittamaan Oysiin siitä sitten, niin tietäävät tarkemmin sitten leikkauspäivämäärän antaa:)

Vielä en oo saanut omaa hoitajaani kiinni langanpäähän, että oisin siitä enestä kysyny ja verikokeista, mitä siinä pittää ottaa taas, jos kerran nyt dieetti jatkuu yli 3 vkoa.
Oon vaan saanu kuunnella automaattista puhelin vastaajaa, jättänyt numeroni, että soittaavat takasin...
No, koko päivähän tässä on aikaa ootella, kunhan vaan nyt sitten soittas. 

Eipä tässä muuta kuin röhää parantelen edelleen, astmapeffit on jo palanneet mun normaaliin, eli 440, 450 lukemiin, missä ne yleensä on ollut:) Nyt jo tuntuu, että happi kulkee taas ja virkeempi olo muutennii. 
Kyllä tästä elämä vielä voittaa:)

Mutta palaillaampa pikkasen paremmalla ajalla, nyt kaks pientä miestä "nuijjii" kohta marakasseilla toisensa, kun silmä välttää. Pittää mennä "erotuomariksi":)
Eljaskin on röhän takia vielä hoidosta pois, ois ollu sitä hiihtoo, muttei oo hiihtokuntoinen.

No nyt heippa hei ja palaillaan!:)

Tiivistelmä tammi/helmikuusta 2013 -tammi/helmikuulle 2014

Tässä piti ihan ruveta kattoo kalenteria vuoden takaa eli tammi/helmikuuta 2013, mitä oli paino silloin, kun koko tää rumba alkoi.
Tähän päivään mennessä on vuodessa tippunut kaikkiaan -17kg.
Oikeestaan suurin pudotus oli sen viime kevään aikana, kun tää laihdutusleikkausläheterumba (kamala sanahirviö) ja ravintoterapeutin käynnit oli...
...sitten tuli kesätauko ja antoivat "vapaata laihdutuksesta" että olin vain sillä osittaisella enellä, kuulema syödä piti välillä ruokaakin. 
Sillon ei tippunu paino, muttei noussukkaan, se pyöri siinä +2, -2koko ajan, 
oisko ollu hieman hormoonitoiminnan mukaankin...
Nyt taas sitten oon syksystä "petrannut" enempi, vaikkakin osittaisella enellä muutamanapvn vkossa
ja sitten ruokavaliolla parina pvnä vjkossa, eikä tuloksia niinkään sillon syksyllä tullut. 
Vasta nyt sillon tammikuulla 2014 Oysin reissun jälkeen notkahti paino yllättäen eri kymmenluvulle alaspäin, 
etenkin, kun kokonaan aloin eneillä ja  nyt suunta onkin alaspäin pikkuhiljaa.
Ensin piti aloittaa ruokavaliolla, mutta suunnitelma muuttuikin jo ekaviikon aikana eneilyyn Oysin kirurgin käskystä.
Oli siis puhe, että nyt kolme viikkoo eneilisin ja sitten olisin ruokavaliolla jonnii aikaa ja sitten ennen leikkausta 4vkoa enellä.
Mutta mä kyllä taidan jos vaan saan hoitajaltani/lääkäriltä luvan ja lähetteen verikokeisiin, jatkaa tätä kokonaan eneilyä, koska se tuottaa parhaiten tulosta, vaikkakin välillä hitaasti.
Varsinkin kerran pitää ennen sitä leikkausta saada se kymppi pois, ellei -15kg. 
Siihen -15kg on matkaa vielä...
Ja mielellään pudottaisin sen -20kg, jos vaan sen suinkin irti saan, sillä ois vieläkin helpompi sitten se nukutus ja leikkaus.
Mutta mikä nyt hienoo, mä kerkeen ennen huhtikuista letkunnielentääkin saada painoo pois:)
Nyt vaan jännätään ollaanko vielä siinä leikkausjonossa...selvinnee maanantaina kun soitan Oysiin...

Sellasia mietteitä näin sunnuntaina:) Siinäpä teille joku mielikuva pudotettavasta massamäärästä...ja tää on vain alkua kaikki...

Mukavaa sunnuntain jatkoa teillekin!:)

Tervetuloa joukkoon!:)

Tuossa kommenttiin vastatessani (edellisessä postauksessa)ja blogista jo poiskirjautuessa yks kaks tajusin, että on tullut uusi lukija bloggiini  meidän joukkoon:) 
Siispä palasin toivottamaan sinut lämpimästi tervetulleeksi joukkoomme, Päivi Heikkinen!:)

3vkoa, yht.-4kg! Ja joku selko tulevasta letkutustreffistä mäelle... :)

Jeeeeeeeeee!:)
Tää jo tuntuu hieman... :)
Omat entiset farkutkin meneepi jalkaan (edelleen kyllä jätti- isot sellaset, mutta taas menee jalkaan, välillä ei menny nekään).
Tän viikon miinussaldo on: 

*rummutusta...... -1kg 200g!!!  
...ja aplodeja!!! :) *ja hän kiittää... ;)

Tiukkaa on edelleen...
Miten oiskaan ollu taas vaikka mitä mielitekoja. 
Eikä tilannetta helpota se yhtää, että sen ruoan kanssa on häärittävä päivittäin ja toiset pitää välillä herkkupäiviä, mässäävät tuossa nokan alla ties mitä...
Kyllähän se tympii välillä nälkäsenä kattella sivusta (valehtelisin, jos muuta väittäsin), 
mutta sitten kun huolehtii että itselle on siihen samaan aikaan kaalia tarjolla ja juo vettä, vettä ja vettä niin menee muutaman kymmen minuuttisen aikaan ohi ne mieliteot. 
Raejuustoo ja maustamatonta rahkaa olen pikkasen kans syönyt, proteiinin saannin vuoksi.
Jotta kun laihtuu, niin ei lähde massa lihaksista, vaan että se ois ihan sitä samperin ihraa, mitä tohon kroppaan on juuttunu riesaksi asti.

Täston hyvä jatkaa eteenpäin. Pikkuhiljaa, suunta oikee. 

Letkunnielentä tulee olemaan huhtikuulla. Maanantaina soittelen Oysiin, ja varmistelen että olenhan (toivottavasti olen) edelleen leikkausjonossa. *pliiiiiiiiiiiiiiiiiiiiis...ei saa rankasta mua siitä, että oman paikkakunnan sairaala tyri pistämällä alkuun paperit ihan väärään paikkaan ja että tiedonsiirtohomma on "hidasta" siellä näköjään ja ajanannossa ei oo paljoo mahdollisuuksia kiilailla, kun on muitakin potilaita (ihan sellaisa joilla on vielä kiireempi asia, ymmärrän sen kyllä)...Mutta pliiiiiiiiiiis....jospa tästä kaikki vielä ns.lutviutuu, eli menee lopuksi ihan oikein kivasti kaikki.

Ne ois helemimarkkinatkin kaupungissa ja se tietää hirveesti shoppailijoita taas täällä. 
Saa nähdä, jos edes lastentavarakirppiksellä Ellulle kattoo maanantaiksi suksipakettia. 
Perjantaina tuli puhelimeen päiväkodilta viesti, että maanantaina ois jo hiihtoo. 
Kattotaan löytyykö jo ison poijjan hiihtovälineet ja mikä Ellulla on sitten olo:)
Hyvät välineet kun on pienenä jo, niin se kannustaa liikkumaan:) 
Tarkoitan sellasia jotka pysyy menossa mukana. 
Nuo kenkiin sidottavat sukset on aivan onnettomat... :(
"Aasinsiltaa" pitkin pääsen taas kehasee...mä olin kans pentuna ja ala-asteella vielä kova hiihtämään. 
Musta piti tulla uus Marja-Liisa Kirvesniemi tai Helena Takalo:))))) 
Ne oli sen ajan kovia hiihtäjiä:)
Mäkin kävin kilpailuissa ja muistan kun hiihtotyyliä kehuttiin ja palkinnoillekin pääsin:)
...mutta sitten tuli astma, johon en piiiiiiiitkään aikaan saanu lääkkeitä, kun eivät ymmärtäneet siihen aikaan niitä oireita. 
Rupesin pelkäämään liikuntaa, kun ei henki kulkenu. 
Lopulta tuntui että kaikki liikunta jäi, voimistelu, jalkapallo, pyöräily, lenkeily...ei kunto riittäny.
Sitten olikin jo laiskan leima otsassa.
Toki liikuin mutta niissä puitteissa missä jaksoin. 
Ja kun lapsiakin rupes tulee, niin huolehdin liikunnasta synnytystäkin ajatellen. 
Ja lasten kanssa ulkoiltiin. 
Mutta jotain en älynny sitten tehdä...kattoo mitä suuhuni pistän. 
Ja kun tuli sairastelujaksoo, niin liikunta jäi, mutta nälkä pysyi...
No, joo...tästä rupes tulee romaani...jne. jne. jne.
blaa, blaa, blaa, blaa...
Nyt ollaankin sitten tässä pisteessä jonka olette kuulleetkin.

Suunta terveellisempään, terveempään ja kevyempään elämään on alkanut, hieman toisella tavalla, kuin aikoinaan ajattelin, mutta näin mennään.

Mukavaa lauantaipäivää ja vkonloppua kaikille!:) 
 

Köh,KÖH,köh...AAaaaaatsiiiiiiiiiiiiH!

Mä kävin tänään lääkärissä, "viimeinkin". 
Tää kamala yskä johtuu ilmeisesti siitä verenpainelääkkeestä. 
Ei saa kunnolla nukuttuu,kun yskittää...(hörppäät vettä...hetken nukut, yskit, juot..nukut, heräät vessaan, juot ettei tarttis heti juoda muka taas, pääset uneen, yskit taas...jne.)
Sillä verenpainelääkkeellä on kuulema sivuvaikutuksena astmaatikolle yskää. 
No, niinhän se sanoi silloin aikonaan. 
Mutta näin pitkään sitä nyt sitten tuli "seurattua". 

Sittenpä huomasin vähemmän ilokseni vehnäallergisena lipittäneen tietämättä vehnää. 
On se muuten kumma, että sitä pittää tunkee hittovieköön joka paikkaan!
Elikkä nuo Nutrilett pussipirtelöt :S 
Ennen niissei oo ollu vehnää, joten ne on käyny. 
Nytpä ykskaks niissä onkin vehnää!!! :S
Sekin voi pitää yskää yllä, kun en oo huomannu, että ainesosia on muutettu jossain välissä.
Aina pitäs näköjään, joka ikinen kerta kun ostaa, kattoo ettei oo mikään muuttunu...*miksi sitä ei muka opi jo...
No, onneksi löyty valmispirtelöjuomana (ateriankorvikkeena) sellasta, mmissei oo vehnää. 
Pittää vaan muistaa, että nyt yksi purkki vastaa kahta annosta, eli ei lipitä sitä purkkia kerralla :D

Sitten on ehkä myös jonku sortin flunssa, kun on hieman tukkonen olo. 
Varuksi kirjoitti amorionkuurin, että en ainakaan kippeenä mee letkunnielentään (poskiontelotkin pitää yöyskää?), sitten kunhan sen aika on.
Empäs muuten tiiä, onko sillä nyt sellasta vaikutusta tähän, että tuo kuuri siirtäs sitä tutkimusta tai vaikuttas jotekin näytteitten ottoon tms? *se vielä puuttuukin...no, mutta se on nyt pakko syödä se kuuri, jos meinaa tästä helvetillisestä yöyskästä päästä.
No, siitei oo kuulunu tänäänkään, ekä kerenny soittaa taaskaan. Enkä jaksanu.
Ihan kuollu olo, vaikka ihan elävien kirjoissa olenkin.
Isäntäkin on loppuviikon saikulla, flunssaa silläkin. Ellu on kotona, hikoilee kuin mikäkin ja on yskä/nuha. Ei oo kuumetta kuitenkaan. Väinö tirskauttelee aivastella ja isot poijjaat ei oo milläänkään tästä alakerran väen pärskinnästä ainakaan vielä.*koputtaa puuta...
Jännä(?) miten nää menee vuodesta toiseen suht samalla syklillä nää sairastelut...

Sellasta täällä.
Nyt lattialle köllälleen ja pikkusten kanssa leikkimään legoilla.
Sittenpä ois ruoanlaittoo näille, ketkä sellasta outoo juttua voi "harrastaa" kuin syöminen;)

Sekava sepustus taas...? :))))
Palaillaan taasen, moikka moi!:)

Matalapaineessa mennään

Matalapaine jatkuu.
Ei vieläkään tullu postilootaan kauan odotettua postia...kutsua sinne letkunnielentään.
En sitten kerenny soittaa sinne mäellekään tänään vielä ja kysyä siitä...jos huomenna aamusta soittas, niin kerkeisivät kysellä jos ei oo vielä heillekään selvinny se asia ja voisivat soitella takasinkin...maybe?
Nyt tarttis jotain piristettä, mutta mitä?
...En keksi:S
Loppuu mielikuvitus...ja happi.  *hohhoijaa.

Anteeksi, lyhyt postaus...palaillaan paremmalla ajalla taasen.
Auringon paistetta odottaen...

Maanantain pieni "masennus"

Voi että nää maanantait on vaikeita päiviä...Käynnistymisen vaikeus vaivaa vai mikä liene.
Vieläkään ei posti tuonut odotettua kirjettä, nimittäin sitä aikaa sinne letkunnielemiseen Kaksille :S
Huomenna varmaan taas saa kysyä, mistä se nyt kiikastaa ja missä mun papreit seikkailee taas...
Mä oon soittanu aika monesti jo sinne. Viimeisimmällä kerralla kuulin, että heinäkuulle olisi se aika ollut, mutta sanoin, ettei se oikeen vaan nyt käy, jos mullon leikkuuaika (olen jonossa edelleen, tarkkaa leikkauspäivää ei tiijjetä...) lopumpaa keväästä.
Se alkas olla niinku pikkasen jo aika siihen toimenpiteeseen päästä...*kävelee kohta ympyrää täällä niin, että ura tulee lattiaan...
Mitä enemmän taas aikaa menee, sen hermostuneempi minusta tulee...ja tuntuu että kahdenvaiheilla olo taas valtaa mielen.
Onko se leikkaus sen väärti...Toivon todellakin että on.
Sillä sitten kun taas tätä pohtii, niin ei mulla niitä vaihtoehtoja taas ole muitakaan, jolla vaikutetaan yhtä nopeesti terveyden tilaan, ja painoon...ne mun munuaisethan tässä kärsii jos en mene jne monta muuta juttua, ja lisää tulisi.

Voi että kun selviäis jo etes tästä välietapista ohi, mistä se nyt hiertää...

No, olihan apaattista tekstiä...? It`s monday...  :S

Viikon aikaansaadut "miinukset"

Voi, ei sitä eilen kerinny mittää kirjoittelee. 
Vieraita tuli niin meni se aika siinä hössätessä sitten:)
No, pikaisesti niitä nurtaustuloksia.
Edelliseen -700g muutosta. 
Huippua?! ...No, ei tosiaankaan.
Odotin enemmän, ja olen kyllä pettynyt, että ei sitten yhtään enempää.*pöh...
Pitäs ihan kunnolla jaksaa reippailemaan lähtä/ päästä lähtemään. 
Vois sitten olla ihan toisenlaiset tulokset.
Näillä mennään kuitenkin taas kohti uutta viikkoo, taas toivoen, että paino tippuu edes vähän lisää, ellei yllätä iloisemmalla pikkasen isommalla luvulla:)))) *haaveilee hän... :)))))
Mutta siis toisaalta oon tyytyväinen, kun vuoden jökötti samassa paino, niin nyt tuonkin verran on mennyt alaspäin uudelle kymmenluvulle mitä nyt tän nutrauksen aikaan on mennyt.
Pitäs tonne tehdä selkeempi kilotaulukko miinuskiloille kunhan kerkeää.
Nyt menen vielä takasin vieraiden pariin:)

Hyvää ystävänpäivää! Happy valentines day!

Kaikesta kuluneen viikon tapahtumista huolimatta toivotan kaikille blogini lukijoille Hyvää <3 ystävänpäivää Positiivareitten sivulta löytämän runon myötä, joka sopii ystävänpäivään ja näihin mietteisiin...


 Elämä on lahja
Elämä - tämä ainutkertainen,
lahjaa on, sen päivä jokainen.
Yksikään ei palaa takaisin,
sen vasta äsken oikein ymmärsin,
Näin aloin arvostamaan elämää,
ja kaikkea, se mitä sisältää,
Tämä päivä, tapahtumat sen,
pois elettynä on jo eilinen.
Ihmiset joita elämääni tuot,
jotku hetkeks’ seurakseni suot.
Toiset taasen jäävät elämääni,
tästä kiitänkin mä ystävääni.
Joku tapaamani ihminen
on kuin valotuikku suloinen,
joka tuikkii tiellä kirkkahasti,
jääpi sydämeeni pysyvästi.
Pimeässä tuikku pienikin,
valaisee kuin lamppu loistavin.
Lahjaa elämän on kaikki nämä valot,
ne sydämeen saa aikaan suuret palot.
Ne lämmittävät, valaisevat siellä,
en yksin kuljekaan mä elontiellä.
Kiitän, Herra, elämästä tästä,
joka tuikusta ja ystävästä,
että minut tällaiseksi loit,
hyväksyä puutteineni voit.
Auta, että tuikkujani vaalin,
ystävyyksistäni pidän vaarin,
ettei syksysää, sen kylmä tuuli,
sammuttaisi tuikkujani juuri.
Salli, että rakastavin mielin
kulkisin mä tämän elon tieni,
että tuikkuna myös itse olla voisin,
lähimmäisen tielle valon toisin.
(Seija Paadar)

Lisäksi tämä kaunis kappele <3  Vaalikaa ystävyyttä, olkaa toiselle avuksi silloin, kun toinen haparoi askelissaan :)
 
https://www.youtube.com/watch?v=M4Rn8BzoJlA

Palataan huomenna blogiin paremmin painonpudotus "tuloslaskennan" kanssa :)

Niin päättyi matka maallinen

"Me lähdemme tästä elämästä, emmekä kuitenkaan lähde. 
Me elämme edelleen kaikessa, mitä olemme tehneet. 
Kaikki, mitä olemme ajatelleet ja sanoneet ja olleet, jää elämään ja valaisemaan toisten tietä. 
Me kuolemme, emmekä kuitenkaan kuole, vaan elämme niiden sydämissä, jotka ovat rakastaneet meitä".

(Martti Lindqvist)


Varhain tänä aamuna mieheni mummo, lastemme isomummo nukkui ikiuneen.


"Vaikka tiesimme surun saapuvan,
silti toivoimme elämän jatkuvan.
Ei auttanut apu ihmisten,
ei rakkaus, rukous läheisten.
Saat nukkua luona enkelten.
Miks` nyt, miks` ei myöhempään,
sen tietää Luoja yksinään".


Mieheni mummon ja lastemme isomummon  muistoa kunnioittaen.

Tuuli soittelee suruviestiä hiljaa

Ihmiselämä. 

Loppujen lopuksi niin lyhyt (vaikka olisikin ihmisiässä pitkä), 
mutta arvokas, ainutlaatuinen. 
Jokaisen jalanjälki täällä omanlainen. 
Ilot ja surut, kompastuskivet. 
Mäet kiivettävänä  ja laskut laskettavana.
Tasamaat tallottavana. 
Sairaudet sairastettavana, meillä jokaisella.

Miten kaikki voikaan kääntyä ihan hetkessä toisin?
Vain silmänräpäys...ja mikään ei ole niinkuin on totuttu, että on... 
Tulee sellainen olo, että onko tämä kaikki taas tottakaan...
*Nipistys... (Auts!) ...On totta, ikävä kyllä...  :(

Mikä on tämän kaiken täällä olemisen tarkoitus?
Synnytään, eletään: lisäännytään, vanhetaan ja kuollaan...
muistot jää elämään jälkeenjääville, sureville. 

Näitä mietteitä on tänään pyörinyt mielessä...
Isomummo, eli mieheni mummo, on nyt erityisesti mielessä.
Paluuta ei ole entiseen.

...joten jospa hänellä on vierellä enkeleitä, saattamassa
hänet tämän maallisen elämän loppuun asti...


Raskaiden mietteiden myötä, toivotan kuitenkin kaikille hyvää yötä.
Muistakaa kertoa rakkaimmillenne heidän vielä eläessään, miten rakkaita he ovat.






 


 
 

Ulkoilukuvia ja jotain sepostusta

Pitkästä aikaa päästiin ulkoilee!!! Ihanaa! :)
Miten mieli piristyi itselläkin, eikä tunnu, että seinät kaatuu päälle!!!
Mukavaa kun ihan ajan kanssa kerkesi nytten olemaan, kunnolla ulkona.
Ei oo terapiaan, eikä lääkäriin tai muuallekaan kiire.
Eikä oo kippeenä kukaan.
Me pelattiin joukolla palloo, käytiin kävelee, potkuroimassa ja rattikelkkailee tossa kotikadulla.
Sellanen reilu tunti saatiin aikaa kulumaan mukavasti siellä pihalla:)
Väinökin jaksoi kävellä kotikadun päästä päähän pikkujaloillaan.
Isot pojjaat teki silläaikana imurointihommat talossa, kun me oltiin pikkuväen kanssa evakossa pihalla. 
Ehdotin kyllä, että oisin minäkin mielellään imuroinut ja poijjaat menneet Pasin ja pikkusten kanssa pihalle, mutta ennemmin kuulemma siivosivat.
Ja vielä oman huoneensakin siivosivat, mukaan lukien marsun häkin siivous:)
Oli kyllä mukava ulkoilla ja niin ihana ilma, vain pari astetta pakkasta!:)
Sitten porukalle "ruokaa massuun ja unta kaaliin", eli nyt sitten Väinö nukkuu piiiiiiitkiä päikkäreitä.
Itse otin nutrilettia ja tomaattia, sekä kahvia mustana pikkukupin. 
Nälkä ei oo, mutta aivot aattelee koko ajan ruokaa. 
No, torpataan vedellä sitä ajatusta tässä kirjoittaessa samalla, unohtuu kohta koko ajatus. 
Ovelaa? ..kaikkeni yritän ja teenkin, ettei ns.sortumista tule.
Nyt taas aamulla oli menny pikkulukema vaakassa alaspäin, joten se tsemppaa kyllä tässä tosissaan!:)
Nyt ollaan siinä luvussa, muutama satagrammaa allekin, kun mitä vaaka oli Väinön syntymän jälkeen.
Sitei kyllä uskois, kun tuo mun maha ja naama on niin turvonnu kuitennii, mitei sillon Väinön syntymän jälkeen noin kovasti mielestäni ollu (se kierukkako tehnee vai johtunekko niistä munuaisista sitten se turvotus?)

Rohkaisen mieleni ja laitan teille kuvia. 
Nyt näätte "talonkokosen akankin vilahtavan" näissä kuvissa:)))))))

                                          

                                        

Sellasta tänään tänne:) 
Nyt pittää ruveta itse vielä jatkamaan tuota siivoilua, pyykkäilyä ja tiskihommia. 
Kun poijjaat ulkoiluttikin Hooveria, niin mun pitänee tehdä luutuhyökkäys pölyjen kimppuun :)))

Isännällä on vuorossa lumityöt ja puitten laittoo liiteriin.
Saa nähdä vieläkö isot poijjaat malttaa mennä siihen hommaan kaveriksi?
Toivottavasti edes vähän käyvät, ettei koko iltaa isännällä mee siellä itsekseen.
Piti jo ostaa pikkukuorma puita, jotta saa pirttiä lämmitettyä.
Puut loppuu muuten kesken talven näköjään nytten :/

Mutta palaillaan taasen! 
Mukavaa viikonloppua kaikille!:)

Tuloksia ja tunnustuksia

No niin, niitä tuloksia nyt sitten...samapa tuo tänäänkin ne kirjoittaa, vaikka virallisesti kokonaan aloitettu nutraamaan lauantaina. Perjantai meni vielä osittaisella, eli 3:lla pussilla, kun niitei ollukkaan enempää sillon.
Tulee aina vain yks paketti ostettua kerralla sitä suklaa -tai vanilja  pirtelöä.
Syy, miksi vain niitä pirtelöitä, on se että ruoka-aineallergioitteni vuoksi ei käy ne valmis pussikeitot.

No niin. 
Oysin vaakan mukaan painoa on tippunut eka viikossa vain -2,1kg ja kotivaakan mukaan -3,5kg.
Kumman vaakan mukaan mennään? ;) * heh, ei vaiskaan. Mennään nyt vaikka ton Oysin "lähtö" luvun mukaan eli sillon vaatimattomat -2,1 kg.
Hyvä sekin ja pitäs hurrata, mutten voi. 
Olen totta puhuakseni pettynyt:/
Odotin taasen sitä aloitusta, mikä oli muutama vuos taapäin. 
Kiloja lähti muistaakseni sillon 5-6kg tai jotain. 
Pitäs nyt palata blogissa taapäin ja tarkistaa, mutten nyt juuri jaksa, kehtuuttaa.

No, jospa seuraava viikko ois sitten edes samanlainen, eikä heikompi.
Hikoilen kuin pieni sika, eli aineenvaihdunta toimii(?) ja ns.öljytkin tuli vaihdettua pitkästä aikaa kunnolla, ihan dieetin ansiosta. 
Parina päivänä on ollu pääkipee, migreeniäkin yritteli, mutta torppasin sen lääkkeillä.

BMI on valitettavasti yhtä suuri kuin dieettiä aloittaessa, ei se vielä noin pienestä pudotuksesta hirveesti heilahda, no hieman heilahti alespäin, muttei paljoo. 
Koitan olla tyytyväinen edes siitä, että suunta on oikee eli alaspäin.

Veranpaineet on ollu tän viikkoo 118/79 -135/95 riippuu missä tilanteessa mitannu, ja että olenko kerenny istumaan sitä "puolta tuntia" ennen mittausta, no en sitä kerkee todellakaan, realistisempi on 5-10min ennen mittausta. Pulssi on ollu 84-95
Astma peffit 380-430, mitkä on hiukan normia matalemmat, johtuen tästä yskästä. Se alkoi tosiaan sillon kun verenpainelääkkeet aloitettiin ja hieman paheni kun oli se tähystys Oysissa. Katsotaan, jos sinnittelis siihen asti kun omalääkäri soittaa nuista verikoevastauksista...pissaa ei tarttenutkaan viedä vielä, vaan puolen vuoden päästä (onneksi ei ollu purkkiakaan, ei tullu turhaan "kultaa huuhdottuu"...)

Pitkästä aikaa ois ollu tänään kuitenkin sellanen fiilis, ettois voinu vaikka rattailla lähtä lykkii lenkille pihalle:)
Siis kuitenkin energisempi. Päiväunia en ole tarttenut edelleenkään enää.
Sillon käy nuupahdus, jos nutraaminen viipyy, eli se ei tapahdu tasaseen se "syöminen" ja jos vesi jää vähälle juonnille. Mutta korjaantuu siis ed. mainituilla toimenpiteillä. 

Sellasta:)

Mitäs muuta tänne?
Vanhin poika on nyt n.2kk:tta työharjoittelussa ja kasiluokkalainenkin menee maanantaina taas entiseen paikkaan työharjoitteluun (pitseriaan), muistaakseni 1,5 vkoa. 
Huonosti antaavat täällä harjoittelupaikkoja, kaikki paikat eivät edes ota, vaikka ilmaista työvoimaa ovat koulukkaat. Eivät kehtaa perehdyttää, vai mikä lie? 

Eljas on kulkenut sen 4h/pvssä päiväkodissa (puheen kehityksen ja sihtikurkkuisuuden vuoksi, kuntoutuksena, sukuvika...) ja siellon ollut myös luistelua. 
Mukavempaa kuulema siellä, kun on sellanen tuki, pysyy pystyssä eikä kukaan "roiku" puvussa. 
Eljas tykkää luistella, vaikkakin jalat menee kipeeksi.
Väinö näyttäs tervehtyvän hyvää vauhtia, virtaa löytyy ja uhmaa... :)
Huumorintaju on Väinölläkin mitä mahtavin, siitäkin on saatu viitteitä nyt muutamana päivänä lissää, sellanen velmu on oikeen ;)

Isäntä rakas <3  käy töissä, tekee pitkää päivää, jotta voi meille "hovikuskina" olla. 
Yhteinen aika...mitä se on? Jospa se joskus vielä uudelleen selviää, kun siihen on taas aikaa ja energiaa.
...Nyt ei ole oikein kummallakaan? Arkirumba vie kaiken mehun? :(
...Vai onko meillä suhdekriisi? Ollaan oltu isännän kanssa yhdessä 2007-2008? apua, en muista...mutta sillonhan siitä tulis 7 vuotta? Nonnii..seittemän vuoden kriisi?
Nyt terapiaan??? :))))))  
Ei vaiskaan. Jospa tämä elämä tästä jotennii virkoo, eikä ns.kriisiydy enempää.

Kaikki ovat kyllä rakkaita <3 ja erityisen tärkeitä, lapset ja isäntä armas, kippuravarvas:)
Sitei vaan tuu aina niin mullakaan näytettyy vissiin ja kiiteltyä tarpeeksi?

Siinäpä pähkinää purtavaksi...
voi millanen sepustus tästä taas tuli :)))))) 

No, nytten päästän piinasta, jos jaksoitte lukea tänne asti...
Palaillaan toisella kertaa taasen, moimoi!:) 

Sleep tight, don`t let the bugs bite!;)

Mielihalujen taistelut

...Takkusta on. 
Voispa painaa pään puskaan niinko jänöjussi konsanaan ja vaikka muutaman viikon päästä kömpiä ulos sieltä. 
Toisivat vaan niinkun jollekin vangille kaalia, vettä ja nutrilettia ovelle...Ei tarttis mennä keittiöön ollenkaan.
Nyt on niin tappista taas tämä että. 
Mutta ei auta kuin yrittää kestää ja taistella mielihalujensa kanssa...sitähän se on sitten leikkuunkin jälkeen.
Opittava hillihtemään himonsa, kanavoitava mieli muualle.
*Sipasta sontaa nokan alle niin ei tee mieli ruokaa...
Kaikki valittaa kun talossa haisee kaali:)))))))
Mä en valita. Nälkäselle ne maistuu, maistuu mulle muutennii:)
Nyt oli näin lyhyt postaus, mutta palataan huomenna tai perjantaina paremmin tulosten kera, kunhan eka viikko on ns.kärvistelty loppuun ja keretty kattoo tulokset...

Dieettityyli vaihtuikin Nutrilettiin

Siinä se sunnuntai aamukin valkenee, pikkupakkasen kera.
Ikkunasta seurattiin porukalla jo pikkuoravien kuurupiiloa lähimännyssä ja pikkulintuja lintulaudalla läskin kimpussa.
Rusakkoa ei nyt näkynytkään, missä lienee? 
No, niitten lähdettyä sitten leppoisaa aamun aloittelua ja päivän suunnittelua...ois lähikoulullakin kirpputoritapahtuma, koulun vanhempainyhdistys järjestää.

Eljas kattelee iskän, sekä Väinön kanssa aamulastenohjelmia (Turtlesit menossa), niiskuttaa ja köhii. 
Toivotaan, ettei taas ole tulossa kipeeksi.
Väinö on edelleen kunnolla räkäinen ja röhäinen, ei hirveästi kuuri ole purrut vielä.
Kiukkuinenkin on, kuin ampiainen. 
Isot poijjat vetäyty aamupalaltaan takas yläkertaan lämpimään ja varmaankin rentoutumaan pelikonsolinsa ääreen, sellanen höhötys ja höpötys rupesi kuulumaan:))))))

Itsellä taasen herättyä jo päässä humisi ja huippas, että "tilulilulii vaan..."
Verenpainelääkkeitten ottamisen jälkeen ehkä hieman helpottanut.
Yskä on edelleen itselläkin. Toisaalta sellanen sivuvaikutus oli tolla verenpainelääkkeellä, että liekö sitä sitten...
No, pian se selviää. 
Ens viikolla pitää käydä kokeissa ja kerätä taas vuorokausipissat purkkiin, sekä viedä se samalla tarkasteltavaksi. 
Sitten lääkäri soittaa myöhemmin eripäivänä vastauksista, näkyykö vielä niissä mitenkään, etton lääkitys aloitettu.
Sitä mikroalbuminuriaa taas kontroilloidaan, onko arvo pienentynyt nytten.
Isäntä saa olla mulle ja meille tulevalla viikkoa hovikuskina, kun tuo 2. auto levis (kytkin lasahti) sen Oysin reissun jälkeen.
Onneksi kotinurkalla, eikä sillon reissussa. 
Hitsi, kun ois sillon aamulla levinny sinne korpeen keskellä ei mittää ja pimmeetäkin ois ollunna ihan kunnolla...eikä lopuksi muuta liikennettä, kuin rekkoja...
Onneksi selvittiin siis siitä reissusta.

Nyt oon niillä Nutrilett pusseilla kokonaan ainakin 3 viikkoo ja sitten hetken ruokavaliolla ja sitten loppurutistus 4 vkoa taas pusseilla.
Se kirurgi soitti perjantaina, viimeinkin sieltä Oysista.
Tuumas, että jos oma tavoite on ennen leikkuuta pudottaa enempi kuin se 10kg, niin aloittaa nyt tuollai se "dieetti".
Loppukeväästä leikkaus, sitä se vielä hoki...
Mun oma tavoitehaave on 15-20kgkin ehkä...en tiiä haukkaanko miten ison palasen taas tähän, mutta yritän vielä kuitenkin kovasti ennen leikkuuta saada hyvän startin.
Se kirurgi lupas, että saan sen Gastric by pass leikkauksen, eikä tehdä sitä kaks`osasta, koska en halua. Mutta se edellyttää, että pudottaa painoo tosi reippaasti nytten.
Kuulema ei ole tarpeeksi näyttöä vielä siittä painonpudotuksesta mulla.
:O   
...Ja mulle on kyllä täällä puhuttu ja tsempattu ihan muuta ja sairaanhoitajatkin on sanoneet, että tässätilanteessa (mikä on monimutkaisempi kuin annan ymmärtää, onnistumiseen vaikuttaa niin moni asia, minussa itsessäni ja lähipiirissä mitä tapahtuu...) mutta siis joka tapauksessa näyttöö on ja paljon, koko ikäni kun oon laihtunu ja lihonu, laihtunu ja lihonut...toki ymmärrän sen, että kannattaa vielä ennen leikkuuta rutistaa painoo niin alas kun saa, mutta *auts...tuo tuntuu tosi pahalle...ihan kuin en aikuisten oikeesti yrittäs tehdä mittään sen eteen :S
 
No, niillä pusseilla siis ollaan...pikkasen on olot taas siitäkin alkuun...mutta sen kestää, kun muistaa, että eka viikon jälkeen ne "olot" hieman laantuu ja tsemppiä antaa toivon mukaan uus luku vaakalukuna.
Toivon, että eri kymmenluku ois sitten jo näytössä. Laitan tännekin sitten välillä miinuskiloja ylös:)
Syy miksi en tässä vielä aloituslukuja julkista, on se, että paino lukuina on kuitenkin niin henkilökohtainen asia ja siiton kärsinyt koko ikänsä, niin sitei vielä rohkia laittaa...katsotaan sitten joooooskus, kun on kunnon tuloksia.

Nyt alkaa porukka hermostumaan, kun mamma kirjoittelee täällä vaan blogia. 
Pitänee lähtä ruoanlaittoon toisille...vaikka mielluummin oisin tän "haasteellisen aloitusviikon" aikana hautautunu jonnekin kauas ruoanäärestä, ettei tule kiusausta ottaa mitään. 
Tää viikko ratkaseen kaiken, miten tää lähtee onnistumaan. Nyt pittää olla luja.
Tai no, saanhan mä kaaleja syödä ja rahkaa vähän..ja vettä. 
Ja kyllä ne maistuukin ihan, ei siinä mittää...se vaan tuo pannulla paistuva ruoan tuoksu on alkuun aika kiusallinen. 
Vaan minäpäs selätän sen kiusauksen, niin oon päättänyt taas.
Ei siinä muu auta.

Mukavaa sunnnuntaita kaikille!:)