Tervehdys!:)
Olo ei ole kauheen "kaseva", aikamoisen raskauspahoinvointimyllytykseen "pääsin" taas...
Toivon todella, että olo edes hieman helpottuu, kun ekat kolmekuukautta menee...
Mutta en valita, sanon vaan.
Nyt ollaan käyty eilen ensimmäisessä ultrassa ja siellä se "Papunen"<3 köllötteli!:)
Sydän sykki ja kaikki oli kuten pitääkin!:) Ihanaa!:)
Raskausviikkoja on nyt kalenterin mukaan 9+2 mutta ultran mukaan 8+5, eli pikkasen on päivissä heittoa, mutta se on normaalia.
Verenpaine on ihannelukemissa vielä, samoin sokerit, astmakin on ok.
Painoa on tullut 2-3 kiloa, mihin olen erittäin tyytyväinen, että niinkin vähän:))))
Vatsan turvotuksesta voisi kuitenkin luulla, että pian jo mennään synnärille.
Neuvolan ja lääkärin mukaan sekin on normaalia, sillä mitä useampi lapsi, sitä pienemmästä "lähtökäskystä" vatsa alkaa kasvaa ja näkyä-kuulema.
Nyt vain toivon, että seuraavassa tutkimuksessa saan paremmin selvyyttä kohdunsuun asioihin, sillä kuulosti, että sielläkin ois jo 3-4cm paikat auki. Ei kuitenkaan käskenyt välttää mitään liikuntaa tms. joten ajattelen maalaisjärjellä, ja teen mitä itse tunnen hyväksi ja jätän muillekin hommia.
Pienimies on lennokas touhuissaan, kerkeää joka paikkaan 100 lasissa.
Isot pojat käy loman jälkeen uudella tarmolla taas koulua.
Isäntä jännittää, jatkuuko maalis-huhtikuun jälkeen työt, vai sanotaanko hänet vuorostaan irti.
Ehkä jokin varapaikka on kuulemmani mukaan kiikarissa, onneksi.
Joten ei itketä vielä, kun ei ole itkun aihetta.
Koitetaan tehdä tulevaisuudenkin eteen kaikkemme, jottei sittenkään tarvitse vetistellä.
Mutta kyllä se nyt tuo vaaka-asento kutsuu niin kummasti jo.
Pienimieskin on nukkunut jo tovin, joten menen seuraksi:)
Kauniita unia ja palaillaan!:)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti