Pikakuulumisia taasen:)
Viikonloppuna juhlittiin pienenmiehen 2v. synttäreitä.
Vieraita kävi paljon ja koko viikonlopun ajan.
Pienimies sai hienoja lahjoja kaikilta vaatteista, peleihin,
ja erikokoisista traktoreista omaan muumi ruokailulautaseen, sekä ihkaomiin hienoihin avaruusaiheisiin ruokailuvälineisiin.
Miehen mummo oli meillä pe-su kylässä myös.
Isommat poijjaat oli hyvänä apuna juhlien järjestämisessä ja siivoiluissa.
Samaten isäntä, hoiti lähes kaikki juoksevat asiat viikonlopunaikana:)
Kyllähän se hieman helpotti meikäläisen kiireitä.
Oli kiirettä ja stressinpuolelle meinas paukahtaa touhuilut, mutta hengissä olen:)
Kiitos heille<3 kaikesta avusta!:)
Tänään oli äitipolikäynti.
Kaikki oli kunnossa, kuten toivoa vain voi:)
Flunssa on lopultakin selätetty.
Ei keuhkot rohise eikä pihise, eikä vingahtele.
Verenpainekin on ok.
Lapsi voi hyvin, kasvaa hyvin.
Hän kasvaa "keskikäyrää" siellä masussa.
Sukupuolikin on selvinnyt...
Sanotaanko näin, ettei mekkokankaalle nyttenkään ole menekkiä!;)
Eli..."poijjjaan pötkylähän" siellä pyllisteli pippeleineen viime kerralla rakenneultrassa
ja tänäänkin niin selvään lääkärin ultratessa, että kyllä se totta on:))))))
Hän on poika!:)
Uutinen on otettu ilolla vastaan meillä,
lähipirissä se on ehkä herättynyt uutta uteliaisuutta asiasta,
että onko hän nyt sittenkään viimeinen...?
Olen vastannut siihen, että näin me ajattelimme...mutta koskaanhan ei tiedä, mitä tapahtuu
ja miten mieli muuttuu.
Tytön yrittämisen vuoksi ei ainakaan lapsiluku tule kasvamaan, sillä on ihan sama,
kumpaa sukupuolta hän on, hän on rakas ja toivottu joka tapauksessa.
Eli...en tiedä.
Aika näyttää...onko tämä tässä vai onko tämä sittenkään tässä.
Olipas se taas hienosti sanottu. *heh.
Tämä tämänpäiväinen lääkäri sanoi nimittäin, ettei hänen mielestä ole mitään esteitä lapsenteolle tämän vauvan jälkeenkään ja ihmetteli kollegansa puheita edellisen synnytyksen jälkeen,
että "kolmen vuoden sisään vielä tervetuloa synnyttää, mutta sitten se on rouva hyvä viimeinen..."
Hmmmm. Jokaisella on asiasta varmaan oma mielipiteensä...niin saa ollakin.
Mehän se itse ratkaistaan viimekädessä sitten, vieläkö vai ei.
Hyvä uutinen kuitenkin tuo, etten olekaan sellainen vanha nauta,
millaiseksi se mieslääkäri sai itseni tuntemaan:))))))
No, se siitä.
Keskitytään tähän päivään.
Sokerit on hieman tasoittuneet päivällä otettavan insuliininkin myötä, mutta nyt nostetaan takaisinpäin iltainsuliinia korkeammalle eli nyt taas siihen 4 yksikköön.
Tämä siksi, kun aamun arvot ovat 5.5 ja hieman ylikin välillä.
Ei kuitenkaan pahat arvot, muttei pidemmämpäälle suotavatkaan.
Muutenhan vauva kasvaa liikaa.
Nyt mennäänkin sitten jo raskausviikolla 20+6, kuulema,
välillä oltiin hieman eri tavalla laskettu, mutta tämä on kuulema oikein...
Käynnistys sitten vkolla 38, kuten edellisenkin aikaan.
Ei kuulema kasvatella hänestäkään isoa väkisinkään, jos suinkin saadaan hänen, sekä minukin paino näinkin hyvin kurissa pysymään.
Nyt ei ole minulla kuukauteen paino noussut ollenkaan.
Vauva kyllä kasvaa hyvin, ja se ei haittaa, niin pitääkin kasvaa.
Sekin oli lääkäristakin hyvä uutinen.
Nyt taas kuukauden päästä on seuraava käynti äitipolilla ja "sokeripolilla".
Nyt taas tuppaa ruveta tuntumaan epämukavalle tässä puujakkaralla kirjoittaessa...
Jatkanpas sitten taas toisella kertaa, niin ei "pikkupeppusein puudu" (siis tarkoittaa kuitenkin päinvastoin...) tähän ihan!:D *hehehehehhe!
...Palaillaan ja kiitos seurastanne!:) Mukavaa että jaksatte olla siellä, vaikka kirjoituskerrat ovat hieman harventuneetkin:)
Moimoi! Mukavaa kevään jatkoa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti