Sunnuntai-illan mietteitä ja muita kuulumisia lyhyesti

"Takkatulen ääressä, mukavassa lämmössä on ihana käpertyä oman kullan kainaloon ja 
huoahtaa hetkinen ennen nukkumaan menoa..." 
Siis kuvitteellisesti:D Takassa on kyllä tuli...
Kyllä on niin hektistä tämä aika nyt meillä, ettei tahdo minkäänlaista yhteistä aikaa olla...tai on, mutta silloin yleensä kuorsataan kilpaa!;)
Nytkin väsyttää niin, että tuo vaaka-asento kyllä houkuttelee koko ajan...mutta pikaisesti laitan tänne näitä kuulumisia, ettei ihan siellä luulla, että "maa on meidät niellyt".
Viikonloppu on mennyt siivoillessa, ulkoillessa, shoppaillessa (vanhimmille poijille talvikengät tuli ostettua) ja vieraitakin on käynyt.
Ihan normi vkonloppu.
...ja isännällä on taas uusi "aarre"...auto. Just... 
Mä sanoinkin että "OMG!" "...Mistä nuita autoja meille sikiää tohon pihalle...ihan vahingossa sanoin, se lipsahti vain..."  :D
Alkaa loppua pihalta tila, ja multa ymmärrys...?
No...jospa niitä siitä taas välillä "häviäiskin" jonnekkin. Naurahdin, että minä pistän kohta huutokaupan pihalle pystyyn... ;)
Terveenä ollaan...kohta pitäs uskaltaa ottaa taas se "sikapiikki"...Tänne meille oli tullut lehden mukaan se erä, joka aiheuttaa narkolepsiaa...jospa ne tutkiivat ennen, kuin sitä jakavat. 
Ainakin nyt on sen jakaminen lopetettu, ennen kuin alkoikaan... ei tainnu onneksi vielä kukaan tietääkseni keretä saada...
Meillä se kausi-influenssarokote on otettu joka vuosi, lapsetkin, useampana vuonna.
Nyt on vasta hieman huolta herännyt, kun siinä tulee lisänä muutakin...
No...seuraillaan uutisointia.
Pakkasen puolella on yöt käyneet. Hieman räntääkin sateli eilen päivällä, hetken ajan.
Muistutti, että talvi tulee todella.
Eljas ainakin odottaa innolla, että koska tuleepi lunta... ja lumiukon tekoa, pulkkamäkeä jne. on katsottu viime talven kuvia ja muisteltu, millasta sitten talvella on:)
Luin juuri tuossa faceakin hetken aikaa ja siellä yksi  tutun tuttu kirjoitti, että hänellä alkaa vasta kesäloma!:D
Ai, että...voi olla että tulee talvi ennen sitä jo...?
Aamut kirurgin ajalle vähenee, 23.10 on sinne meno ton meidän Väinön kanssa. 
Nyt on ihan kunnon aika, eikä mikään pikakatsaus lääkärin ruokatauolla.
Minä yritän saada ne etes ultraamaan sen olkapään, kun kuulostaa, ettei niitä MRI kuvia noin pieneltä ole mitään syytä ottaa.
No, tutkinpa nettiä...kuulostelempa REDY:n sivuilla, miten muilla on ollut ja mennyt.
Väinön käden sormien ja ranteen liikkeet on kyllä hieman parantuneet, mutta kyynär ja olka ei liiku edelleenkään, vaikka joskus hivenen näyttää, että kyynär liikkuisi (vai kuvittelenkohan minä vain...?)
...only time will tell...

Mutta toivoahan on aina? :)

Mukavaa alkavaa uutta viikkoa taasen kaikille!:) Palaillaan!:)
Hyvvää yötä!;)

Ristiäiskuvia

                                        
                                          Ihana suklaajuustokakku, miehen siskon bravuuri:)
                                          Rakas<3 äitini ja isäni hoiti sitten kaiken muun:)
                                          Miljoonat kiitokset heille taasen juhlapaikasta, sekä tarjoiluista!:)
                                          Vaivannäkö korvataan.



                                          Väinö Kalevi Pasinpoika kastepäivänään<3

                                         Pikku-Eljas<3 hääri kameramiehenä, kuvasi kaikilta ihmisiltä juhlissa
                                         jalat...(muutama hameenaluskuvakin oli melkeen tullut...)

                                                       Kuvia juhlapöydästä...ei muistettu ottaa alkukuvaa, joten tällasia
                                                       kakkuja saa nyt sitten kattella:)))))

                                          Väinö oli itse rauhallisuus koko kastepäivän:)

                                          Ja se "virallinen" kastekuva

                                        


                                          Kakunkoriste, kuin Väinö itsekin, söpö<3

                                      

                                                          ...juhlapöytää kuvattuna...

                                                      

                                          Meidän perhe<3, koko poppoo:)
                                          vas. rakkaat lapseni/lapsemme: Eljas, Jere, Jyri, 
                                          minä ja Väinö, Rakas mieheni<3Pasi

Kuulumisia tiivistellysti:)

Hitsit että onkin hyvää tehnyt hieman ladata akkujaan!:) 
Tuntui jo että järki pakenee päästä, kun ei saa levättyä, päätä vaan särki ja särki...se yritteli varmaan jtn flunssaakin, muttei sitten tullutkaan. 
Nyt on Jyrillä vuorostaan hieman tukkoinen olo ja Eljaskin hieman köhii.
Astmalääkkeet tuplattu, jospa se rohto tepsii heilläkin.
Huomenna Väinö saa rotarokotteen, eli meillon tiedossa neuvola-aamu. 
Jumpassa on kuljettu ja edistystä on tullut vasuriin. 
Ranne tekee "vilkutusliikkeen" ja sormet aukeaa kunnolla. 
Avustettuna hän tarttuu esineeseen sillä kiinnikin. 
Raasu koittaa sitä sitten suuhun mielessään vissiin viedä, mutta eihän se mene, siispä siinäkin saa apua:) 
Voi sitä ilmettä, kun sitten saa maistellakin lelua. 
Niihin pieniin sieviin silmiin syttyy ihan lamput palamaan "bling!" ja suu menee hymyyn lelu suussa. 
Jokeltelua Väinöllä  tulee jo ihmeen paljon myös, ajatteleepi vissiin, että osallistumpas minäkin näihin keskusteluihinne:)
Yöt meillon nyt ruvettu myös nukkumaan näköjään. Ihanaa!:) 
Yhden syötön öitä. *koputtaa puuta.
Se nimittäin varmaan loppuu nyt huomenna, kun saadaan se rotarokote.
Eljaksella aikoinaan se rupes möyrii masussa heti (annetaan siis suuhun tippoja,  vaikka puhutaan rokotteesta) ja kun kotiin päästiin niin oksensi. 
Oksenteli sitten kolme vuorokautta kaikkiaan, välillä enempi, välillä vähempi.
Vanhemmat poijjaat ovat sitten sairastaneet sen taudin ihan kunnolla, raasut, (muutamana vuonna aina kevään tai syksyn aikana), sekä olleet yhdesti ihan sairaalahoidossa sen taudin takia. 
Muistan, kun silloin itkin ja rukoilin, että joku viisas keksis siihenkin tautiin rokotteen, kuten on muihinkin vakaviin lastentauteihin keksitty. 
Jyri-poika meinasi siihen nimittäin melkeenpä kuolla. 
Viikko oltiin sairaalassa, Jyri pahiten kipeenä ja tipassa. 
Mutta tippasuonet alkoi olla jo "käytetty" ja lääkäri sanoi, että nyt pittää tapahtua ihme, hän ei enää saa tippaa mihinkään ja se ei tiedä hyvää. 
Onneksi Jyri rupes sitten pikkuhiljaa huolimaan hörppyjä tuttipullosta (puolivuotias kun oli silloin). 
Ja niin kaikki sitten pikkuhiljaa kääntyi parhain päin. Lyhyestä kerrottuna, oikeesti siitäkkii sais taas romaanin aikaseksi, jos viittis kirjoittaa ihan juurta jaksaen...
Mutta sen sanon, että rota-virus on kova tauti! 
Herrajee, kun sitä tavaraa tuli molemmista päistä koko ajan ja se oli ihan hirveetä...! *hyi...puistattaa vieläkin ja se haju tulee heti mieleen...yök!:/
No, vähemmän haiseviin aiheisiin...
Isoilla poitsuilla on ollut jo kokeita koulussa, osa on mennyt hyvin ja osasta ei vielä tiedä. 
Vanhempain keskustelutkin ovat alkaneet pyöriä ja aikaa on jo varattu keskustelulle.
Saa nähdä mitä sanottavaa opettajalla on...aina se yhtälailla jännittää, vaikka olisi ihan hyvin lähtenyt koulu käyntiin nyt syksyllä, koulunkin puolelta:)
Isäntä tekeepi pitkiä päiviä töissä, jotta pääseepi sitten aina lääkärireissuille mukaan, kunhan niitä tulee taasen.
Autoja hän on korjaillut, kuten ennenkin, pikkuhiljaa. 
Nyt on vaan ollut vesisateita taas, on hieman vähemmällä ollut se sitten sen vuoksi. 
Puusavottakin tuolla pihalla pitäs aloittaa haravoinnin lisäksi pian myös, oikeestaan kärryn tyhjäys liiteriin. Siinon vielä syksyksi pihasaunaan puita ja talveksi takkapuita sisälle tupahan. 
Voi olla kyllä, että saa vielä toisen satsin hakea.
Talvikamppeetkin pitäs kattella kaupasta...jokaiselle ois niitten ostoo. Ja kengät. Kaikille.
Siinäpä sitä onkin katteltavaa...täällä on aika huonot valikoimat ainakin minun kokoiselleni. 
Ylivieskaan kai sitä saisi itte lähtee shoppailemaan, niitä maatilanemäntien kokoja kattelemaan:)))))
Yöt on olleet jo pikkupakkasen puolella.
Sieltä se tulee, se talvi taas...siitä puheenollen, taidan lähtä peiton alle lämpimään...
Ensilumia odotellessa, taas seuraavaan kertaan!:)
Palaillaan, yötä ja  moimoi!:)

...ainiin, ristiäiskuvia laitan, kunhan saadaan siirrettyä tähän uudelle koneelle niitä. Tästä kuulema puuttuu jokin ohjelma, jotta vois bluetoothilla puhelimesta niitä siirrellä:/   Joten joudutte hieman oottelee...sorry.

Ristiäispäivä:)

Juhlat menivät hyvin, väsymyksestäni huolimatta.
Aamulla heräsin kuola poskilla ja kieli purtuna...oli vissiin sitten "joku" ollut taas niin väsynyt vai migreenikö vai mikä lie syynä, että sellanen herääminen oli "taas"...
No, panadolit migreeniin ja menoksi. Siitä se päivä lähti.
Äiti rakas oli touhunnut mitä ihanimmat tarjoiltavat ja hääriskeli juhlien emäntänä, sisko rakas toimi omasta väsymyksestä huolimattaan tiskarina. 
Tuhannet kiitokset<3 heille. 
Isännän siskokin oli leiponut piirakkaa ja kakkua, joita toi sitten tullessaan. 
Kiitokset vielä sinnekin, jos satut lukemaan<3
Vieraita oli mukavasti, sellaset parikymmentä ja kummeja vauvalle tuli neljä:)
Kasteessa hän sai nimen Väinö Kalevi Pasinpoika:) 
Kutsumanimi on siis Väinö:)
Raskaana ollessa ja nyt on tullut lauleltua aika paljon J.Karjalaisen Väinö- laulua, jostain kumman syystä:)
Kerrompa samalla muuten aiempien lasteni nimet: Jere Matias, Jyri Toivo Olavi, Eljas Antero Pasinpoika. Oon tainnut tähän mennessä kertoilla heistä täällä nimillä "ensimmäinen poika", "toinen poika" jne. *heheheh:)))))
Kaksi ensimmäistä lastani/-mme ovat ensimmäisestä avioliitostani, nyt nämä kaksi viimeistä (tai oikeemmin kolme, se pieni, joka ei koskaan saanut syntyä...) on syntyneet tässä avoliitossa Pasin kanssa.
Sellainen poikalauma on nyt siis loppujen lopuksi täällä:)
Ja mä saan olla sitten kaikkien heidän "Maikkimaan" rinsessana sitten täällä ja pomottaa... ;) ...tosiaankin pomottaa juu, välillä hyvällä ja välillä tosi huonolla menestyksellä:)))))

Mutta nyt unta kaaliin, aamulla on jumppa klo 8!:)
Palaillaan ja mukavaa alkavaa työ-, loma-, kuntoutus-, ym. viikkoo kaikille!:)

Väsymyksen kourissa

Niin on väsyttäny, etton kaikki energia mennyt lastenhoitoon ja hengittämiseen, sekä jumppareissuihin.
Mistähän syystä sitä näin on uupunut...en tiedä...
Samallainen alku on ollunna muittennii kanssa, heti on ollu jtn sairasteluja ja jumppia tms. mutta on jaksettu ja on väsyttänyt.
Nyt vaan tuntuu, ettei "herää" kunnolla näihin päiviin:/
Sais vissiin aloittaa vitamiinikuurin. Nythän ne D-vitamiinit on ollunna tapetilla, pitäs tehostaa niitten syöntiä hirveesti, tupla, ellei triplamääriin asti. Niin pysys flunssat talvella loitolla, eikä väsyttäs jne. 
Mä voisin nukkua vaikka kellon ympäri, jos saisin siihen mahdollisuuden.
Mut niin luulen kyllä, että isäntä myös...koko sakki tässä talossa...unitauti?:))))
Vauveli on syönyt parin tunnin välein, pariin otteeseen on kauppaankin keretty syöttöjen välillä ja kaksi "kokonaista" yötäkin on nyt nukuttu (klo23-05.30)eli onhan se jo noin pienelle koko yö unta:)
Kaikki pitäs olla hyvin, mutta väsyttää silti.
Energiaa tulee tankattua mistä vaan hipleestä, mikä näkyy sitten näppyina naamataulussa ja vaaálla...johon päin en nyt taas hetkeen ole uskaltanut suurinpiirtein edes hengittää...
Jospa tämä meneepi ohitte pian, toivotaan ainakin niin.
Sunnuntaina olisi vihdoin ne ristiäisetkin:) Pakko oli äitiarmaan, kippuravarpaan leipomisiin turvautua. No, minä muistan häntä. 
Kyllä se sanonta totta on, että "Äidit ovat kuin enkeleitä! He kannattelevat meitä, kun emme itse jaksa lentää!" Kyllä allekirjoian nytten tuon...muistan toki vuoroni äitiä, en unohda kyllä avunantoa! Mukavaa kun pieninkin poika saapi nimen ja voi ihan julkisesti kutsua häntä nimellään, ei tartte enää "salailla".
Sellaset suunnitelmat tääll viikonlopulle:)

Mukavaa, aurinkoista viikonloppua!:)
Palaillaan taas, kun on mielikin virkeempi;)

Polilla käynti

Tänään oli sitten se lastenpoliaika. 

Lääkäri ja kaksi jumpparia siinä tutkailivat ja tarkistelivat vauvelia.

Vauveli oli kasvanut kovasti tissimaidolla, alastonpaino oli sen 5kg:)))))

Lääkäri sanoi, että tuntuupi maitoo ainakin saavan:))))

No, käden suhteen he päätyivät sitten siihen lopputulokseen, että Oyksista ortopedi tuleepi kattomaan vauvelia jo 17.9 lastenosastolle, samalla kun hänellä on leikkauspäivä Kajaanissa.

Suunnitelmana on siis tällähetkellä vauvelille pääsääntöisesti jumppaa, jumppaa ja jumppaa... jumppari ehdottikin, että jumppaus siirtyisi suoraan yksityiselle fysioterapeutille, koska jumpparinkin kanssa hoitosuhde tulee olemaan pitkä.

Leikkauspäätöstä ei tehdä kuulema, ennen kuin ollaan varmoja, ettei käsi rupea muuten toimimaan, eli n. 4-5kk odotetaan vielä, annetaan aikaa mahdolliseen ns. normaaliin kuntoutumiseen, vaikkakin tämä on "vaikeampi muoto erbistä", mikä meillä on. 

Kuulin sattumoisin sitten siinä lääkärillä, että meillon nyt tällähetkellä samalla paikkakunnalla pari muutakin vauvaa, joilla on erbi. Vaikka ensin olin siinä käsityksessä, ettei muita ole...

En tiedä sitten minkä asteisia heillä nämä vammat ovat, mutta emme ainakaan ole "yksin" omalla paikkakunnalla tämän "erbihomman" kanssa, vaan on näitä kohtalotovereita, ainakin jossain täällä lähelläkin olemassa:) Ja onhan niitä löytynytkin sieltä Redy ry:n facebook sivuiltakin, sinne tuli meillä heti liityttyä  myös.

Se olisi sitten viikonloppu:)

Isommat poijjaat lähteevät mummelin ja ukin kanssa maalle. 

Kuulostivat jotain muutakin kivaa keksineen, esim. Oulun reissun. Saa nähdä, onko viikonlopun sää sitten sellainen, että saavat Oulunkin reissun tehtyä.

Myö jäädään kotia näitten pienten kanssa ja jos huomen aamulla on hyvä ilma, käydään peräkonttikirppiksellä, sekä kierrätyskeskuksessa:) 

Päivän kohokohdat:)))))

Sitten jos ulkoillaan ja tehdään normijuttuja, mitä yleensäkin muuten touhuiltas.

Ristiäisten suunnittelukin pitää polkasta viikonloppuna käyntiin tolokummin...miten minä en muka nyt siitä saa ollenkaan mietittyä ja suunniteltua?! ;)

Päivän jatkoja, palaillaanpa taasen...!:)

Kirurgin aika tuli jo postissa!

Joo, pittää heti ilmoittaa, että meille tuli tänään postissa jo se kirurgian poliklinikka aika.

Se on lokakuun loppupuolella. 

Pikkuisen jännittää mitä tuleman pittää...

Mutta sehän me kuullaan vasta sitten siellä tarkemmin, joten pittää yrittää jättää ajatukset siitä vielä taka-alalle. Vielä sitä ei siis operoida, se on vain sellainen ns. suunnittelukäynti.

Nyt minusta on ruvennut tuntumaan, että siinä "lötköpötkö" kädessä, jossain siellä lavan ja olan seudulla tuntuu sellainen "luukallus"...tosin pieni, mutta jotain siellä tuntuu kuitennii.

Onneksi perjantaina on jo kontrolli sairaalaan lääkärille sekä jumpparille, saavat tunnustella vielä ja tarkastella...Kyllähän ne vauvan kuvasivat silloin käsistäkin, eikä murtumaa pitäs olla...mutta viimeksi sairaalassa ollessa jumpparikin ihmetteli "kipeyttä" joissain liikkeissä, ja tiedusteli pitäskö kuvata uudestaan kädet, mutta lääkäri sanoi topakasti, että ne on jo kuvattu, lausunto oli ok, ei kuvata enää.

Toiseksi vanhimmalla pojalla aikoinaan ,kun meni synnytyksessä se solisluu, hälle tuli sellainen luupiikki/ luukallus olkapään ja niskan puoliväliin...hävisi sitten ajanmyötä, mutta pari vuotta se kesti.

En tiedä mikä sitten on, mutta sellanen siellä on ja tuo ns.luukallus tuli itselläni mieleen.

Nyt jatkamaan hommia:) 

Tänään oon saanu järkättyä paikkoja ym. taloustöitä tehtyä ja oltua enemmän 2, 5 vuotiaan poijjaankin kanssa:) Vauvelilla on ollut -ainakin tähän asti -sellainen päivä, että hän on vain syönyt ja nukkunut(ja vaippaa vaihdettu).

Yöllä meillä jopa nukuttiin yhden syötön välissä ruhtinaallisesti 5,5 tuntia!:)Se on jo paljon:)

Mutta moimoi!:) Palaillaan:)