Kuulumisia tiivistellysti:)

Hitsit että onkin hyvää tehnyt hieman ladata akkujaan!:) 
Tuntui jo että järki pakenee päästä, kun ei saa levättyä, päätä vaan särki ja särki...se yritteli varmaan jtn flunssaakin, muttei sitten tullutkaan. 
Nyt on Jyrillä vuorostaan hieman tukkoinen olo ja Eljaskin hieman köhii.
Astmalääkkeet tuplattu, jospa se rohto tepsii heilläkin.
Huomenna Väinö saa rotarokotteen, eli meillon tiedossa neuvola-aamu. 
Jumpassa on kuljettu ja edistystä on tullut vasuriin. 
Ranne tekee "vilkutusliikkeen" ja sormet aukeaa kunnolla. 
Avustettuna hän tarttuu esineeseen sillä kiinnikin. 
Raasu koittaa sitä sitten suuhun mielessään vissiin viedä, mutta eihän se mene, siispä siinäkin saa apua:) 
Voi sitä ilmettä, kun sitten saa maistellakin lelua. 
Niihin pieniin sieviin silmiin syttyy ihan lamput palamaan "bling!" ja suu menee hymyyn lelu suussa. 
Jokeltelua Väinöllä  tulee jo ihmeen paljon myös, ajatteleepi vissiin, että osallistumpas minäkin näihin keskusteluihinne:)
Yöt meillon nyt ruvettu myös nukkumaan näköjään. Ihanaa!:) 
Yhden syötön öitä. *koputtaa puuta.
Se nimittäin varmaan loppuu nyt huomenna, kun saadaan se rotarokote.
Eljaksella aikoinaan se rupes möyrii masussa heti (annetaan siis suuhun tippoja,  vaikka puhutaan rokotteesta) ja kun kotiin päästiin niin oksensi. 
Oksenteli sitten kolme vuorokautta kaikkiaan, välillä enempi, välillä vähempi.
Vanhemmat poijjaat ovat sitten sairastaneet sen taudin ihan kunnolla, raasut, (muutamana vuonna aina kevään tai syksyn aikana), sekä olleet yhdesti ihan sairaalahoidossa sen taudin takia. 
Muistan, kun silloin itkin ja rukoilin, että joku viisas keksis siihenkin tautiin rokotteen, kuten on muihinkin vakaviin lastentauteihin keksitty. 
Jyri-poika meinasi siihen nimittäin melkeenpä kuolla. 
Viikko oltiin sairaalassa, Jyri pahiten kipeenä ja tipassa. 
Mutta tippasuonet alkoi olla jo "käytetty" ja lääkäri sanoi, että nyt pittää tapahtua ihme, hän ei enää saa tippaa mihinkään ja se ei tiedä hyvää. 
Onneksi Jyri rupes sitten pikkuhiljaa huolimaan hörppyjä tuttipullosta (puolivuotias kun oli silloin). 
Ja niin kaikki sitten pikkuhiljaa kääntyi parhain päin. Lyhyestä kerrottuna, oikeesti siitäkkii sais taas romaanin aikaseksi, jos viittis kirjoittaa ihan juurta jaksaen...
Mutta sen sanon, että rota-virus on kova tauti! 
Herrajee, kun sitä tavaraa tuli molemmista päistä koko ajan ja se oli ihan hirveetä...! *hyi...puistattaa vieläkin ja se haju tulee heti mieleen...yök!:/
No, vähemmän haiseviin aiheisiin...
Isoilla poitsuilla on ollut jo kokeita koulussa, osa on mennyt hyvin ja osasta ei vielä tiedä. 
Vanhempain keskustelutkin ovat alkaneet pyöriä ja aikaa on jo varattu keskustelulle.
Saa nähdä mitä sanottavaa opettajalla on...aina se yhtälailla jännittää, vaikka olisi ihan hyvin lähtenyt koulu käyntiin nyt syksyllä, koulunkin puolelta:)
Isäntä tekeepi pitkiä päiviä töissä, jotta pääseepi sitten aina lääkärireissuille mukaan, kunhan niitä tulee taasen.
Autoja hän on korjaillut, kuten ennenkin, pikkuhiljaa. 
Nyt on vaan ollut vesisateita taas, on hieman vähemmällä ollut se sitten sen vuoksi. 
Puusavottakin tuolla pihalla pitäs aloittaa haravoinnin lisäksi pian myös, oikeestaan kärryn tyhjäys liiteriin. Siinon vielä syksyksi pihasaunaan puita ja talveksi takkapuita sisälle tupahan. 
Voi olla kyllä, että saa vielä toisen satsin hakea.
Talvikamppeetkin pitäs kattella kaupasta...jokaiselle ois niitten ostoo. Ja kengät. Kaikille.
Siinäpä sitä onkin katteltavaa...täällä on aika huonot valikoimat ainakin minun kokoiselleni. 
Ylivieskaan kai sitä saisi itte lähtee shoppailemaan, niitä maatilanemäntien kokoja kattelemaan:)))))
Yöt on olleet jo pikkupakkasen puolella.
Sieltä se tulee, se talvi taas...siitä puheenollen, taidan lähtä peiton alle lämpimään...
Ensilumia odotellessa, taas seuraavaan kertaan!:)
Palaillaan, yötä ja  moimoi!:)

...ainiin, ristiäiskuvia laitan, kunhan saadaan siirrettyä tähän uudelle koneelle niitä. Tästä kuulema puuttuu jokin ohjelma, jotta vois bluetoothilla puhelimesta niitä siirrellä:/   Joten joudutte hieman oottelee...sorry.