Dieettityyli vaihtuikin Nutrilettiin

Siinä se sunnuntai aamukin valkenee, pikkupakkasen kera.
Ikkunasta seurattiin porukalla jo pikkuoravien kuurupiiloa lähimännyssä ja pikkulintuja lintulaudalla läskin kimpussa.
Rusakkoa ei nyt näkynytkään, missä lienee? 
No, niitten lähdettyä sitten leppoisaa aamun aloittelua ja päivän suunnittelua...ois lähikoulullakin kirpputoritapahtuma, koulun vanhempainyhdistys järjestää.

Eljas kattelee iskän, sekä Väinön kanssa aamulastenohjelmia (Turtlesit menossa), niiskuttaa ja köhii. 
Toivotaan, ettei taas ole tulossa kipeeksi.
Väinö on edelleen kunnolla räkäinen ja röhäinen, ei hirveästi kuuri ole purrut vielä.
Kiukkuinenkin on, kuin ampiainen. 
Isot poijjat vetäyty aamupalaltaan takas yläkertaan lämpimään ja varmaankin rentoutumaan pelikonsolinsa ääreen, sellanen höhötys ja höpötys rupesi kuulumaan:))))))

Itsellä taasen herättyä jo päässä humisi ja huippas, että "tilulilulii vaan..."
Verenpainelääkkeitten ottamisen jälkeen ehkä hieman helpottanut.
Yskä on edelleen itselläkin. Toisaalta sellanen sivuvaikutus oli tolla verenpainelääkkeellä, että liekö sitä sitten...
No, pian se selviää. 
Ens viikolla pitää käydä kokeissa ja kerätä taas vuorokausipissat purkkiin, sekä viedä se samalla tarkasteltavaksi. 
Sitten lääkäri soittaa myöhemmin eripäivänä vastauksista, näkyykö vielä niissä mitenkään, etton lääkitys aloitettu.
Sitä mikroalbuminuriaa taas kontroilloidaan, onko arvo pienentynyt nytten.
Isäntä saa olla mulle ja meille tulevalla viikkoa hovikuskina, kun tuo 2. auto levis (kytkin lasahti) sen Oysin reissun jälkeen.
Onneksi kotinurkalla, eikä sillon reissussa. 
Hitsi, kun ois sillon aamulla levinny sinne korpeen keskellä ei mittää ja pimmeetäkin ois ollunna ihan kunnolla...eikä lopuksi muuta liikennettä, kuin rekkoja...
Onneksi selvittiin siis siitä reissusta.

Nyt oon niillä Nutrilett pusseilla kokonaan ainakin 3 viikkoo ja sitten hetken ruokavaliolla ja sitten loppurutistus 4 vkoa taas pusseilla.
Se kirurgi soitti perjantaina, viimeinkin sieltä Oysista.
Tuumas, että jos oma tavoite on ennen leikkuuta pudottaa enempi kuin se 10kg, niin aloittaa nyt tuollai se "dieetti".
Loppukeväästä leikkaus, sitä se vielä hoki...
Mun oma tavoitehaave on 15-20kgkin ehkä...en tiiä haukkaanko miten ison palasen taas tähän, mutta yritän vielä kuitenkin kovasti ennen leikkuuta saada hyvän startin.
Se kirurgi lupas, että saan sen Gastric by pass leikkauksen, eikä tehdä sitä kaks`osasta, koska en halua. Mutta se edellyttää, että pudottaa painoo tosi reippaasti nytten.
Kuulema ei ole tarpeeksi näyttöä vielä siittä painonpudotuksesta mulla.
:O   
...Ja mulle on kyllä täällä puhuttu ja tsempattu ihan muuta ja sairaanhoitajatkin on sanoneet, että tässätilanteessa (mikä on monimutkaisempi kuin annan ymmärtää, onnistumiseen vaikuttaa niin moni asia, minussa itsessäni ja lähipiirissä mitä tapahtuu...) mutta siis joka tapauksessa näyttöö on ja paljon, koko ikäni kun oon laihtunu ja lihonu, laihtunu ja lihonut...toki ymmärrän sen, että kannattaa vielä ennen leikkuuta rutistaa painoo niin alas kun saa, mutta *auts...tuo tuntuu tosi pahalle...ihan kuin en aikuisten oikeesti yrittäs tehdä mittään sen eteen :S
 
No, niillä pusseilla siis ollaan...pikkasen on olot taas siitäkin alkuun...mutta sen kestää, kun muistaa, että eka viikon jälkeen ne "olot" hieman laantuu ja tsemppiä antaa toivon mukaan uus luku vaakalukuna.
Toivon, että eri kymmenluku ois sitten jo näytössä. Laitan tännekin sitten välillä miinuskiloja ylös:)
Syy miksi en tässä vielä aloituslukuja julkista, on se, että paino lukuina on kuitenkin niin henkilökohtainen asia ja siiton kärsinyt koko ikänsä, niin sitei vielä rohkia laittaa...katsotaan sitten joooooskus, kun on kunnon tuloksia.

Nyt alkaa porukka hermostumaan, kun mamma kirjoittelee täällä vaan blogia. 
Pitänee lähtä ruoanlaittoon toisille...vaikka mielluummin oisin tän "haasteellisen aloitusviikon" aikana hautautunu jonnekin kauas ruoanäärestä, ettei tule kiusausta ottaa mitään. 
Tää viikko ratkaseen kaiken, miten tää lähtee onnistumaan. Nyt pittää olla luja.
Tai no, saanhan mä kaaleja syödä ja rahkaa vähän..ja vettä. 
Ja kyllä ne maistuukin ihan, ei siinä mittää...se vaan tuo pannulla paistuva ruoan tuoksu on alkuun aika kiusallinen. 
Vaan minäpäs selätän sen kiusauksen, niin oon päättänyt taas.
Ei siinä muu auta.

Mukavaa sunnnuntaita kaikille!:)