Lämpimästi tervetuloa kurkkaamaan blogiini täys(?)miehitetyn vanhan rintamamiestalon elämää, "The Only Lady Of The House" - näkökulmasta ;)

torstai 6. helmikuuta 2014

Tuloksia ja tunnustuksia

No niin, niitä tuloksia nyt sitten...samapa tuo tänäänkin ne kirjoittaa, vaikka virallisesti kokonaan aloitettu nutraamaan lauantaina. Perjantai meni vielä osittaisella, eli 3:lla pussilla, kun niitei ollukkaan enempää sillon.
Tulee aina vain yks paketti ostettua kerralla sitä suklaa -tai vanilja  pirtelöä.
Syy, miksi vain niitä pirtelöitä, on se että ruoka-aineallergioitteni vuoksi ei käy ne valmis pussikeitot.

No niin. 
Oysin vaakan mukaan painoa on tippunut eka viikossa vain -2,1kg ja kotivaakan mukaan -3,5kg.
Kumman vaakan mukaan mennään? ;) * heh, ei vaiskaan. Mennään nyt vaikka ton Oysin "lähtö" luvun mukaan eli sillon vaatimattomat -2,1 kg.
Hyvä sekin ja pitäs hurrata, mutten voi. 
Olen totta puhuakseni pettynyt:/
Odotin taasen sitä aloitusta, mikä oli muutama vuos taapäin. 
Kiloja lähti muistaakseni sillon 5-6kg tai jotain. 
Pitäs nyt palata blogissa taapäin ja tarkistaa, mutten nyt juuri jaksa, kehtuuttaa.

No, jospa seuraava viikko ois sitten edes samanlainen, eikä heikompi.
Hikoilen kuin pieni sika, eli aineenvaihdunta toimii(?) ja ns.öljytkin tuli vaihdettua pitkästä aikaa kunnolla, ihan dieetin ansiosta. 
Parina päivänä on ollu pääkipee, migreeniäkin yritteli, mutta torppasin sen lääkkeillä.

BMI on valitettavasti yhtä suuri kuin dieettiä aloittaessa, ei se vielä noin pienestä pudotuksesta hirveesti heilahda, no hieman heilahti alespäin, muttei paljoo. 
Koitan olla tyytyväinen edes siitä, että suunta on oikee eli alaspäin.

Veranpaineet on ollu tän viikkoo 118/79 -135/95 riippuu missä tilanteessa mitannu, ja että olenko kerenny istumaan sitä "puolta tuntia" ennen mittausta, no en sitä kerkee todellakaan, realistisempi on 5-10min ennen mittausta. Pulssi on ollu 84-95
Astma peffit 380-430, mitkä on hiukan normia matalemmat, johtuen tästä yskästä. Se alkoi tosiaan sillon kun verenpainelääkkeet aloitettiin ja hieman paheni kun oli se tähystys Oysissa. Katsotaan, jos sinnittelis siihen asti kun omalääkäri soittaa nuista verikoevastauksista...pissaa ei tarttenutkaan viedä vielä, vaan puolen vuoden päästä (onneksi ei ollu purkkiakaan, ei tullu turhaan "kultaa huuhdottuu"...)

Pitkästä aikaa ois ollu tänään kuitenkin sellanen fiilis, ettois voinu vaikka rattailla lähtä lykkii lenkille pihalle:)
Siis kuitenkin energisempi. Päiväunia en ole tarttenut edelleenkään enää.
Sillon käy nuupahdus, jos nutraaminen viipyy, eli se ei tapahdu tasaseen se "syöminen" ja jos vesi jää vähälle juonnille. Mutta korjaantuu siis ed. mainituilla toimenpiteillä. 

Sellasta:)

Mitäs muuta tänne?
Vanhin poika on nyt n.2kk:tta työharjoittelussa ja kasiluokkalainenkin menee maanantaina taas entiseen paikkaan työharjoitteluun (pitseriaan), muistaakseni 1,5 vkoa. 
Huonosti antaavat täällä harjoittelupaikkoja, kaikki paikat eivät edes ota, vaikka ilmaista työvoimaa ovat koulukkaat. Eivät kehtaa perehdyttää, vai mikä lie? 

Eljas on kulkenut sen 4h/pvssä päiväkodissa (puheen kehityksen ja sihtikurkkuisuuden vuoksi, kuntoutuksena, sukuvika...) ja siellon ollut myös luistelua. 
Mukavempaa kuulema siellä, kun on sellanen tuki, pysyy pystyssä eikä kukaan "roiku" puvussa. 
Eljas tykkää luistella, vaikkakin jalat menee kipeeksi.
Väinö näyttäs tervehtyvän hyvää vauhtia, virtaa löytyy ja uhmaa... :)
Huumorintaju on Väinölläkin mitä mahtavin, siitäkin on saatu viitteitä nyt muutamana päivänä lissää, sellanen velmu on oikeen ;)

Isäntä rakas <3  käy töissä, tekee pitkää päivää, jotta voi meille "hovikuskina" olla. 
Yhteinen aika...mitä se on? Jospa se joskus vielä uudelleen selviää, kun siihen on taas aikaa ja energiaa.
...Nyt ei ole oikein kummallakaan? Arkirumba vie kaiken mehun? :(
...Vai onko meillä suhdekriisi? Ollaan oltu isännän kanssa yhdessä 2007-2008? apua, en muista...mutta sillonhan siitä tulis 7 vuotta? Nonnii..seittemän vuoden kriisi?
Nyt terapiaan??? :))))))  
Ei vaiskaan. Jospa tämä elämä tästä jotennii virkoo, eikä ns.kriisiydy enempää.

Kaikki ovat kyllä rakkaita <3 ja erityisen tärkeitä, lapset ja isäntä armas, kippuravarvas:)
Sitei vaan tuu aina niin mullakaan näytettyy vissiin ja kiiteltyä tarpeeksi?

Siinäpä pähkinää purtavaksi...
voi millanen sepustus tästä taas tuli :)))))) 

No, nytten päästän piinasta, jos jaksoitte lukea tänne asti...
Palaillaan toisella kertaa taasen, moimoi!:) 

Sleep tight, don`t let the bugs bite!;)









Ei kommentteja: