...Takkusta on.
Voispa painaa pään puskaan niinko jänöjussi konsanaan ja vaikka muutaman viikon päästä kömpiä ulos sieltä.
Toisivat vaan niinkun jollekin vangille kaalia, vettä ja nutrilettia ovelle...Ei tarttis mennä keittiöön ollenkaan.
Nyt on niin tappista taas tämä että.
Mutta ei auta kuin yrittää kestää ja taistella mielihalujensa kanssa...sitähän se on sitten leikkuunkin jälkeen.
Opittava hillihtemään himonsa, kanavoitava mieli muualle.
*Sipasta sontaa nokan alle niin ei tee mieli ruokaa...
Kaikki valittaa kun talossa haisee kaali:)))))))
Mä en valita. Nälkäselle ne maistuu, maistuu mulle muutennii:)
Nyt oli näin lyhyt postaus, mutta palataan huomenna tai perjantaina paremmin tulosten kera, kunhan eka viikko on ns.kärvistelty loppuun ja keretty kattoo tulokset...
2 kommenttia:
Voi, mä niin voin kuvitella ton :/ Mutta....alku on vaikeaa! Ja kun pääset vauhtiin ja puret nyt vaan hammasta niin se helpottaa, ihan varmasti! ISOT tsempit edelleen!!!
:D Kiitos edelleen. Hammasta on purtu, ihme, ettei oo lohjennu ykskään:)))) Niinä päivinä millon on muistanu juoda paljon vettä, ei oo ollu ongelmaa, mutta heti jos ei vettä oo killittäny tarpeeksi, niin sitten on koko ajan sellanen "tekee mieli jotain" olo. Mutta kiusaukset oon välttäny, kaaleja oon popsinu kera pirtelönutrilettin, ...nam, mikä yhdistelmä :P Mutta mä en voi syödä niitä keittosysteemejä.
Lähetä kommentti