Lämpimästi tervetuloa kurkkaamaan blogiini täys(?)miehitetyn vanhan rintamamiestalon elämää, "The Only Lady Of The House" - näkökulmasta ;)

lauantai 22. helmikuuta 2014

3vkoa, yht.-4kg! Ja joku selko tulevasta letkutustreffistä mäelle... :)

Jeeeeeeeeee!:)
Tää jo tuntuu hieman... :)
Omat entiset farkutkin meneepi jalkaan (edelleen kyllä jätti- isot sellaset, mutta taas menee jalkaan, välillä ei menny nekään).
Tän viikon miinussaldo on: 

*rummutusta...... -1kg 200g!!!  
...ja aplodeja!!! :) *ja hän kiittää... ;)

Tiukkaa on edelleen...
Miten oiskaan ollu taas vaikka mitä mielitekoja. 
Eikä tilannetta helpota se yhtää, että sen ruoan kanssa on häärittävä päivittäin ja toiset pitää välillä herkkupäiviä, mässäävät tuossa nokan alla ties mitä...
Kyllähän se tympii välillä nälkäsenä kattella sivusta (valehtelisin, jos muuta väittäsin), 
mutta sitten kun huolehtii että itselle on siihen samaan aikaan kaalia tarjolla ja juo vettä, vettä ja vettä niin menee muutaman kymmen minuuttisen aikaan ohi ne mieliteot. 
Raejuustoo ja maustamatonta rahkaa olen pikkasen kans syönyt, proteiinin saannin vuoksi.
Jotta kun laihtuu, niin ei lähde massa lihaksista, vaan että se ois ihan sitä samperin ihraa, mitä tohon kroppaan on juuttunu riesaksi asti.

Täston hyvä jatkaa eteenpäin. Pikkuhiljaa, suunta oikee. 

Letkunnielentä tulee olemaan huhtikuulla. Maanantaina soittelen Oysiin, ja varmistelen että olenhan (toivottavasti olen) edelleen leikkausjonossa. *pliiiiiiiiiiiiiiiiiiiiis...ei saa rankasta mua siitä, että oman paikkakunnan sairaala tyri pistämällä alkuun paperit ihan väärään paikkaan ja että tiedonsiirtohomma on "hidasta" siellä näköjään ja ajanannossa ei oo paljoo mahdollisuuksia kiilailla, kun on muitakin potilaita (ihan sellaisa joilla on vielä kiireempi asia, ymmärrän sen kyllä)...Mutta pliiiiiiiiiiis....jospa tästä kaikki vielä ns.lutviutuu, eli menee lopuksi ihan oikein kivasti kaikki.

Ne ois helemimarkkinatkin kaupungissa ja se tietää hirveesti shoppailijoita taas täällä. 
Saa nähdä, jos edes lastentavarakirppiksellä Ellulle kattoo maanantaiksi suksipakettia. 
Perjantaina tuli puhelimeen päiväkodilta viesti, että maanantaina ois jo hiihtoo. 
Kattotaan löytyykö jo ison poijjan hiihtovälineet ja mikä Ellulla on sitten olo:)
Hyvät välineet kun on pienenä jo, niin se kannustaa liikkumaan:) 
Tarkoitan sellasia jotka pysyy menossa mukana. 
Nuo kenkiin sidottavat sukset on aivan onnettomat... :(
"Aasinsiltaa" pitkin pääsen taas kehasee...mä olin kans pentuna ja ala-asteella vielä kova hiihtämään. 
Musta piti tulla uus Marja-Liisa Kirvesniemi tai Helena Takalo:))))) 
Ne oli sen ajan kovia hiihtäjiä:)
Mäkin kävin kilpailuissa ja muistan kun hiihtotyyliä kehuttiin ja palkinnoillekin pääsin:)
...mutta sitten tuli astma, johon en piiiiiiiitkään aikaan saanu lääkkeitä, kun eivät ymmärtäneet siihen aikaan niitä oireita. 
Rupesin pelkäämään liikuntaa, kun ei henki kulkenu. 
Lopulta tuntui että kaikki liikunta jäi, voimistelu, jalkapallo, pyöräily, lenkeily...ei kunto riittäny.
Sitten olikin jo laiskan leima otsassa.
Toki liikuin mutta niissä puitteissa missä jaksoin. 
Ja kun lapsiakin rupes tulee, niin huolehdin liikunnasta synnytystäkin ajatellen. 
Ja lasten kanssa ulkoiltiin. 
Mutta jotain en älynny sitten tehdä...kattoo mitä suuhuni pistän. 
Ja kun tuli sairastelujaksoo, niin liikunta jäi, mutta nälkä pysyi...
No, joo...tästä rupes tulee romaani...jne. jne. jne.
blaa, blaa, blaa, blaa...

Nyt ollaankin sitten tässä pisteessä jonka olette kuulleetkin.

Suunta terveellisempään, terveempään ja kevyempään elämään on alkanut, hieman toisella tavalla, kuin aikoinaan ajattelin, mutta näin mennään.

Mukavaa lauantaipäivää ja vkonloppua kaikille!:) 
 

5 kommenttia:

Elisa kirjoitti...

Onnea pudotetuista kiloista! Siitä se lähtee :) minulla ois joonalle kans monosukset mut ei monoja. Tarkoitus on ollut ostaa monot mut täällä ei oo latui eikä lunta niin taitaa tän talven hiihdot sit jäädä. Tosi peestä, oisin itsekin halunnut hiihtää mut minkäs teet. Jossain lähistöl ois tykitetyt ladut mut ei sit sen takii viitsi monoi ostas et aina pitää johkii raahautua, normisti kun meil ois ladut 50m kun ovesta ulos mennään! TYHMÄ tällain talvi :(

villasukkamummo kirjoitti...

Hyvä, hyvä, pikkuhiljaa paino vaan putoaa. Hauskaa viikonloppua ja iloista mieltä. :)

Elämää Backstreetillä kirjoitti...

Kiitos tsempeistä ja vkonlopun toivotuksista Elisa ja Villasukkamummo!:)Lämmittää kivasti mieltä:) On se kyllä ollu hassu talvi, kun meilläkin vanhemmilla poijjillakin jäi koululiikunnassa luistelu ja hiihto kokonaan pois sillon, kun se ois ollu kalenteriin suunniteltuna siellä koulussa. No, kotiajallakin onneksi hiihtää pääseevät sillon ku haluaavat. Meilläkin on suht lähellä ladut. Mutta luistelemaan heitei kyllä saa. Siitä he ei tykkää yhtää. Äitiisä tulleita siinäkin. Jalat kipeytyy:))) Eljas meillä on kovin tähän mennessä luistelee ja innokkain. Mutta hänestäpä kuulema tullee "jääkiekkoukko" !!! ;D

exmuumimamma kirjoitti...

Onnea menetetyistä kiloista ! Koeta jaksaa ajatella että jokainen menetetty grammakin on gramma alaspäin! Minä kyllä paraskin sanomaan, kun olen ihan epätoivoinen,kun paino junnaa paikallaan ja ei enää tipukaan yli kilon viikkovauhtia ;D

Elämää Backstreetillä kirjoitti...

Kiitos sinullekin ex-muumimamma!:) Niinhän se on, että kun suunta on alas, eikä ylös, niin pitää olla tyytyväinen kyllä:) Mä kans ootan heti niitä kilo/viikko tiputuksia, kärsimätön olen sillä saralla minäkin. Kyllä se nous nopeeta, mutta tosi hitaasti tippuu, näin se vaan on:))))) Kyllä se sullakin rupee tippuu vielä, joku aamu yllätyt, kun on humahtanut mennä alaspäin lukema. Myöhän pistetään vielä hölökäksi jossai vaiheessa tai jos ei hölökäksi niin jtn muuta liikettä niveliin sitten ;)