Lämpimästi tervetuloa kurkkaamaan blogiini täys(?)miehitetyn vanhan rintamamiestalon elämää, "The Only Lady Of The House" - näkökulmasta ;)

maanantai 29. elokuuta 2011

Tämän päivän "häppeninki"

Sitä ois nyt niinkuin ilta urakoitu koulukirjojen päällystyksellä:) Meillei nuo poikalapset tunne siihen asiaan suurta mielenkiintoa, joten tämä "äiti-ihminen" sen sitten tekee. Ja saa kuulema tehdä ihan sen vuoksi, kun äiti tekee sen kaikista siisteimmin...? -Hm. En kyllä itse allekirjoita tuota. Sanotaanko, että se on 50-50 että menee kuplille tai onnistuu "kauniisti". Ja vaikka kuinka yrittän olla "varovainen" sen kontaktimuovin kanssa, se tuntuu aina imaisevan kiinni väärään kohtaan:))))))
On se kumma, ettei lapsukaiset sitä halua edes yrittää tehdä nykyään? Olen koittanut "kädestä pitäen" opettaa, miten päällystetään kirja...mutta ei -melkein karkuun juostaan siinävaiheessa...
Muistan itse aikoinani ekaluokalla ollessa ensimmäisten läksyjen olleen juuri kirjan päällystäminen.
Toki vanhemmat saivat lopuksi siinä auttaa-ja vanhempien pitääkin lasta auttaa, jos on hankalaa suoriutua siitä hommasta...mutta ensisijaisesti piti opetella se kirjanpäällystys itse. Piti edes yksi kirja päällystää itse kotona...ja sitten opettajan tai oma kirja koulussa. Siitä opettaja näki sitten, oltiinko "läksy" opeteltu itse. Ekaluokkalaisen taidolla se päällystäjän "ura" alkoi ja siitä on kehitytty onkin verran. ...Omia versioita miten se tehdään "nopeasti" *hih...:)
Joo-o,ollaan kirpusteltu tännään. Löysin vanhat retro villahousut pikkumiehelle kierrätyksestä hintaan 50 snt:))))
Samoin löytyi vanha toppahattu, oiskohan se kuitennii jostain 80-lvulta, mutta hinta ei päätä huimannut siinäkään, oli vain 40snt:)))) Ja kunto oli molemmissa hyvä!:) Itselleni löysin "palttoon" hintaan 5e. Astioita en nyt löytänyt lisää ( ...en kyllä taida tarvitakaan, ainakaan käyttöastioita-se on eri asia sitten nämä, mitä keräilen...eikä niitä renkaita retrovaunuihin löytynyt vieläkään) 
Vieraitakin pistäysi meillä tuossa iltapäivällä. Rakkaat kummityttäret<3 kävivät tätiä moikkaamassa äitinsä kanssa, sekä samalla poikani synttärikaffella, kun eivät eilen päässeet.  Eiliset 15-vuoissynttärit menivät kaikinpuolin hyvin, lukuunottamatta sitä"äxidenttiä", kun yksi synttärikavereista pomppasi trampalta "hieman ohitse" ( ...auton päälle, ei onneksi käynyt kuinkaan-hän selvisi säikähdyksellä-onneksi! Pientä mielipahaa aiheutti myös erään henkilön synttäreiltä poisjääminen...ymmärsin, että omanluokan tyttö olisi kyseessä...)
No, joskushan niitä esteitä immeisille tulee-yllättäenkin. (Samoin joskus ne ekat rukkaset ja sydänsurut...)    :`/   ...Mutta onneksi ei nyt ihan rukkasia tai sydänsuruja vielä kuitenkaan.
Ylipäätään salaa toivon, että tämä viimeinenkin luokka yläasteella menisi ilman "tyttöjen perässä juoksemista tai niitä sydänsuruja..." Mutta kyllähän sitä jo tuossa iässä itse oli jo ensimmäiset sydänsurunsa surrut, "voevoevoe"...ja hengissä ollaan. Ainoa "muistutus" itselle siitä ajasta, on huono ysiluokan päästötodistus:(
Sitä kun taidetaan edelleenkin pitää tärkeänä "peace of paper"ina, kun siirrytään toisen asteen koulutukseen, sekä joskus työelämään. Sillä minä salaa toivon, mitä toivon-"anteeksi".
Keskimmäisen pojan iloisuus koulua kohtaan myös on ollut huomattavaa...oli sittenkin hyvä veto opettajilta jakaa luokat, kuten jakoivat...näköjään! Kiitos opeille!!!:) Siis ihan oikeesti kiitän! Ei ole sitä kamalaa melusaastetta oppitunneilla enää niin paljoa, kun kaikki oppilaat jaettiin eri luokkiin ja mukaan tuli vielä erään toisen koulun oppilaita myös, kun luokat "yhdistyivät". Alkuun ajattelin, että on se kyllä hurjaa-vain yksi tuttu oppilas omasta luokasta siinä tulevalla uudellä luokalla... :))))) Hieman se jännitti lomalla poikaa itteensäkin, mutta nyt huomaamme molemmat, että pelko on ollut aiheeton! Ja ope on kuulemma aika hauska!:) Mikäs sen mukavempaa sitten!:)
Mitä nutraamiseen tulee, minä yritän nyt sittenkin sinnitellä taas pelkillä pusseilla (5kpl/pv, eli 555kcal), kuten alussa nutrausta aloittaessani. Silloin meni kolme viikkoa niin ja pudous oli yllättävä JO viikossa, "se" miinus kuusikiloa! On se kumma, jos ei rupea paino putoamaan taas! Katsotaanpa vaakaa viikonpäästä? :) Olisikohan jo sitten se uusi kymmenluku alespäin?:)
Hullulla hullun huvit ja niin poies päin. Jos pahalle tuntuu, lissään kaalit, mutta yritetään näin.
Tsemppiä kaivataan ja h******n hyviä hermoja!:)))))

Guten nacht!:)


Ei kommentteja: